Talousnobelisti Bengt Holmström huolissaan: Demokratia on totaalihyökkäyksen kohteena
Talousnobelisti Bengt Holmström on syvästi huolissaan edustuksellisen demokratian tilasta.
Holmströmin mielestä edustuksellinen demokratia on tällä hetkellä totaalisen hyökkäyksen kohteena. Kansalaiset yrittävät hänen mukaansa vaikuttaa poliitikkoihin suoraan muun muassa sosiaalisen median kautta.
– Kansa käyttäytyy tavalla, jonka vuoksi näiden ihmisten on vaikea toimia, Holmström paheksui EVA:n ja Etlan järjestämässä lehdistötilaisuudessa Finlandia-talossa.
Samalla hänen mukaansa näkyy merkkejä siitä, että kansa haluaa vahvoja johtajia. Vaaleissa valitut, onnettomiksi arvostellut edustajat halutaan syrjään.
– Ja sitten saadaan diktaattoreita, jos oikein kärjistää asian.
Holmström piti demokratian arvostuksessa nähtävilllä olevaa muutosta hälyttävänä.
– Se muutos on niin dramaattinen lyhyessä ajassa, että se osoittaa, että kansa on hakemassa vahvoja johtajia. Tämä on epämiellyttävän samannäköistä kuin sata vuotta sitten.
Holmströmin mielestä ay-liikkeen asennetta palkanmuodostukseen ja työehtosopimusten yleissitovuuteen on vaikea ymmärtää. Hänen mielestään työehtosopimusten yleisitovuutta on löysättävä.
Holmström muistuttaa, että yleisitovuudesta on vaikka kuinka monta versiota. Suomessa ollaan kuitenkin toisessa ääripäässä.
– Kyllä siinä on varaa löysätä verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja muihin maihin.
Suomen menestys on nobelistin mukaan kiinni viennistä.
– Se on se meidän tulonlähteemme ja kertoo, mihin meillä on varaa. Meidän pitää tulla osaavammiksi, laadukkaammiksi tai mitä ikinä, mutta me elämme viennistä, hän muistuttaa.
Nobelistin mukaan maailmantalouden mahdollinen ajautuminen entistä sulkeutuneempaan tilaan ei kuitenkaan näytä Suomen kannalta hyvältä.
– Emme voi kovin paljoa vaikuttaa itse siihen, jos muut asettavat tulleja.
Viides suomalainen Nobel-voittaja vastaanottaa palkintonsa Tukholmassa 10. joulukuuta yhdessä amerikkalaisen tutkijakollegansa Oliver Hartin kanssa.
Holmström palkittiiin nimenomaan hänen sopimusteoriaan liittyvistä tutkimuksistaan. Niiden avaintermejä ovat epäsymmetrinen informaatio ja moraalikato.
Epäsymmetrinen informaatio liittyy markkinoilla tehottomuutta aiheuttaviin tilanteisiin, joissa yhdellä toimijalla on toista enemmän tietoa.
Moraalikadossa on puolestaan kyse esimerkiksi tilanteista, joissa sopimuksen osapuolilla on eri käsitys sopimukseen vaikuttavista asioista..
Holmström sanoi huomanneensa markkina-arvonsa nousseen jo kymmenkertaiseksi palkinnon julkistamisen myötä, joskin arveli kysynnän ja palkkioiden nousun olevan ohimenevää laatua.
Holmström arveli suhtautuvansa palkintoonsa kylmäpäisesti ja pohtivansa, miten sen tuomaa arvovaltaa voi käyttää ihmiskunnan, Suomen ja työpaikkansa, amerikkalaisen huippuyliopisto MIT:n hyväksi.
Talousnobelistin mukaan asiantuntijoita voisi ylipäätään myös hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa paremmin esimerkiksi televisioimalla kuulemistilaisuuksia, kuten Yhdysvalloissa tehdään.
– Jos tilaisuus televisioidaan, kansanedustajat ja asiantuntijat olisivat paljon skarpimpia. Me kaikki terästäydymme televisiossa, hän huomauttaa.