Taiwanin kysymys on suuri haaste Kiinan hallinnolle – tutkija pitää kuitenkin sodan uhkaa pienenä
Kiinan kommunistisella puolueella on ongelma. Se on lähellä Kiinan rannikkoa sijaitseva 23 miljoonan asukkaan demokraattinen Taiwan eli virallisesti Kiinan tasavalta, jonka jälleenyhdistyminen Kiinan kanssa on kommunistisen puolueen johdolle keskeinen arvovaltakysymys.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio kuvailee Taiwanin olevan kommunistiselle puolueelle elämän ja kuoleman kysymys.
– Puolue on sitonut oman olemassaolonsa oikeutuksen Taiwanin kysymykseen. Jos se ei pysty Taiwanin kysymystä ratkaisemaan, silloin Kiinan kansan silmissä heräisi näkemys siitä, että Kiinan kommunistinen puolue ei ole enää valtansa arvoinen, Kallio sanoo.
Kiina pitää Taiwania omana kapinallisena maakuntanaan, ja Kiinan johdonmukaisena tavoitteena 1970-luvulta asti on ollut rauhanomainen jälleenyhdistyminen. Kiinan presidentti Xi Jinping korosti tätä jälleen puheessaan aiemmin tässä kuussa. Kiina on kuitenkin pitänyt myös sotilaallista optiota esillä viimeisenä vaihtoehtona.
Pelot sotilaallisen konfliktin syttymisestä Taiwanissa nousevat tapetille säännöllisin väliajoin, viimeksi lokakuun alussa, kun Kiina lennätti kansallispäivänsä yhteydessä ennätysmäärän sotilaskoneita Taiwanin puolustusalueelle.
Vaikka vaurastuneen Kiinan voimannäytöt Taiwaninsalmessa ovat jossain määrin kiihtyneet viime vuosina, Kallio ei näe, että sodan riski olisi kasvanut. Kiinassa vietetään kommunistisen puolueen satavuotisjuhlavuotta, minkä vuoksi puolueen on täytynyt näyttää kansalle, että se kykenee vahvaan johtajuuteen.
– Ei ole kysymyksessä se, että Kiina olisi erityisesti valmistellut sotilaallisia toimia Taiwania vastaan. Kysymyksessä on ollut erityisesti signalointi omalle kotiyleisölle. Ja myös muistutus Taiwanille, että vaikka Kiinan periaatteena on rauhanomainen ratkaisu Taiwanin kysymykseen, on sotilaallinen optio kuitenkin olemassa.
Kallio katsoo, että voimannäytöt ovat myös muistutus Yhdysvalloille ja sen suhteellisen uudelle presidentille Joe Bidenille siitä, että Kiina on Taiwanin kysymyksessä tosissaan.
Yhdysvallat on Taiwanin kysymyksessä tärkeä peluri. Vaikka Yhdysvalloilla onkin diplomaattisuhteet Kiinan eikä Taiwanin kanssa, on se Taiwanille tärkeä taloudellinen ja sotilaallinen kumppani, ja on auttanut Taiwania rakentamaan puolustustaan.
Kiinaa taas kismittää Yhdysvaltojen rooli, ja se syyttää Yhdysvaltojen väliintuloa siitä, että Kiinan sisällissota ei ole vieläkään virallisesti päättynyt.
Yhdysvallat on tarkoituksella pitänyt virallisen linjansa varsin arvoituksellisena Taiwanin kysymyksen suhteen.
– Se ei suoraan kerro, miten se suhtautuisi esimerkiksi Kiinan sotilaallisiin toimiin Taiwaninsalmessa, Kallio sanoo.
Torstaina CNN kysyi Bidenilta, puolustaisiko Yhdysvallat Taiwania, jos Kiina hyökkäisi saarelle.
– Kyllä, meillä on sitoumus tehdä niin, presidentti sanoi.
Valkoinen talo kertoi myöhemmin, että Yhdysvaltain Taiwanin-politiikka ”ei ole muuttunut”.
Kiina reagoi Bidenin kommenttiin perjantaina ilmoittamalla, että Yhdysvaltojen täytyy ”toimia ja puhua varovaisesti Taiwanin kysymyksen suhteen”.
– Kiina ei voi tehdä kompromisseja asioissa, joihin liittyvät sen keskeisimmät intressit, ulkoministeriön edustaja Wang Wenbin sanoi.
Pitkään aikaan jälleenyhdistymistavoitteelle ei ollut aikataulua, mutta noustuaan valtaan Xi asetti takarajaksi vuoden 2049, jolloin Kiinan kansantasavallan perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Kommunistisen puolueen haasteena on se, että strategia rauhanomaisen jälleenyhdistymisen toteuttamiseksi ontuu pahasti.
Kiina on tarjonnut Taiwanille samaa ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -rakennetta, joka on käytössä myös Hongkongissa ja Macaossa. Hongkongissa poliittisia oikeuksia ja sananvapautta on kuitenkin kavennettu voimakkaasti viime vuosina, mikä on vahvistanut taiwanilaisten epäluuloja Pekingin keskushallintoa kohtaan.
– Hongkongin tapahtumat ovat osoittaneet, että Kiinan lupauksiin ei Hongkongissa voitu luottaa. Miten niihin voisi luottaa Taiwanissa? Kallio toteaa.
Kannatus jälleenyhdistymiselle onkin ollut Kallion mukaan Taiwanissa tasaisessa laskussa jo vuosikymmenien ajan, ja nyt jo yli puolet taiwanilaisista kannattaa irtautumista Kiinasta kokonaan, eli saaren julistautumista itsenäiseksi Taiwanin tasavallaksi.
Vuosikymmenten kuluessa ja sukupolvien vaihtuessa myös muisto yhtenäisestä Kiinasta on haalistunut, ja etenkin nuoremmissa ikäpolvissa moni taiwanilainen ei enää miellä itseään kiinalaiseksi.
– Tilalle on noussut aika voimakkaasti pelkästään ja nimenomaan taiwanilainen identiteetti, Kallio kertoo.
– Tämä kaikki kertoo siitä, että Kiinan kommunistisen puolueen tavoite onnistua rauhanomaisessa ratkaisussa tämän ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen nojalla on käytännössä olematon.
Kiinan hallinnolla on korkea kynnys ryhtyä sotilaallisiin toimiin Taiwania vastaan, vaikka sillä olisikin sotilaallinen ylivoima etenkin jos Taiwan ei saisi suoraa tukea Yhdysvalloilta.
Jälleenyhdistyminen voimakeinoin vaatisi joka tapauksessa maihinnousua Taiwaniin, mikä voisi johtaa pitkittyneeseen taisteluun. Erityisen iso kysymys on Kallion mielestä se, miten Kiinan kansa tähän suhtautuisi.
– Kiinahan ei ole pitkään aikaan ollut sodissa, eikä kommunistinen puolue voi tietää, miten paljon sen oma kansa sietää tappioita.
Hyökkäys olisi myös valtava riski Kiinan taloudelle. Sekä siksi, että sillä on tiiviit taloussuhteet Taiwaniin että myös kansainvälisten reaktioiden takia.
– Kansainvälinen yhteisö Yhdysvallat mukaan lukien vähintäänkin asettaisi Kiinaa kohtaan varsin kovia taloussanktioita, ja niillä olisi väistämättä vaikutusta Kiinan talouskehitykseen. Ja vielä tulevina vuosikymmeninäkin talouskasvun jatkuminen on kommunistiselle puolueelle se kaikkein tärkein prioriteetti, jota ei haluta vaarantaa.
Taiwan kärsii jonkin verran nykytilanteesta, jossa se ei ole YK:n jäsen, ja jossa Kiina estää sen pääsyn useimpien kansainvälisten järjestöjen jäseneksi. Näin Taiwan ei pääse mukaan pöytiin, joissa päätetään sillekin tärkeistä asioista esimerkiksi talouden ja terveyden saralla.
Taiwanin johto on toisinaan vihjaillut mahdollisuudella julistautua itsenäiseksi, mutta Kallion mukaan näyttää siltä, että Taiwanissa katsotaan nykyisen tilanteen ylläpitämisen olevan kannattavin ratkaisu.
– Vaihtoehto on valtava epävakaus. Eli parempi olla nyt aiheuttamatta liikaa vaaraa, vaan mennä tämän nykyisen tilanteen mukaan, joka on kuitenkin toiminut jo useamman vuosikymmenen.
Taiwan menetti 1970-luvulla paikkansa YK:ssa, ja sen jälkeen suurimman osan diplomaattisista liittolaisistaan. Nykyään vain 15:llä enimmäkseen pienellä valtiolla on diplomaattisuhteet Taiwaniin.
– Senkin jälkeen Taiwan on kuitenkin pystynyt säilyttämään asemansa talous- ja kauppamahtina, Kallio huomauttaa.
