Ruotsin valtiopäivät hyväksyi Nato-jäsenyyden selvin numeroin

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi keskiviikkona maan liittymisen Natoon äänin 269–37. Päätöstä edelsi noin kuusi tuntia kestänyt keskustelu, jossa Nato-jäsenyyttä vastustivat vain vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat ratifioimatta puolustusliiton jäsenmaista Turkissa ja Unkarissa. Molemmat ovat ilmoittaneet vahvistavansa ensiksi vain Suomen jäsenyyden.

Ruotsin hallitus on sanonut olevansa vakuuttunut, että myös Ruotsi hyväksytään jäseneksi Naton heinäkuun huippukokoukseen mennessä.

Valtiopäivien äänestystä edeltäneessä keskustelussa vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kansanedustajien puheissa ei keskiviikkona ollut pääosassa niinkään Ruotsin kansallinen turvallisuus vaan Naton ydinaseet sekä puutteet Turkin ja Unkarin demokratiassa.

Vasemmistopuolueen Håkan Svennelingin mukaan sotilasliiton jäsenenä Ruotsin ei pitäisi liittoutua Unkarin ja Turkin kaltaisten maiden kanssa. Hänen mukaansa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kykenee nyt käyttämään Ruotsin pyrkimistä Natoon aseena maan äänen vaientamiseen demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana.

Sosiaalidemokraattien Morgan Johanssonin mukaan Ruotsi on menossa Natoon juuri puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia, ei luopuakseen niistä.

– Olemme liittymässä Natoon, emme Turkkiin, Johansson näpäytti arvostelijoita.

Ympäristöpuolueen Jacob Risberg aloitti puheenvuoronsa yksityiskohtaisilla kuvauksilla atomipommien pudottamisen seurauksista Hiroshimassa ja Nagasakissa.

– Tässä salissa äänestetään tänään Ruotsin jäsenyydestä ydinaseliitossa, hän sanoi.

Jäsenyyden kannattajien puheenvuoroissa korostettiin, etteivät Ruotsia uhkaa suinkaan Nato-maiden vaan Venäjän ydinaseet.

Hallituksen esityksessä Ruotsin Nato-jäsenyydelle ei aseteta mitään ennakkoehtoja, mutta todetaan, ettei nykytilanteessa ole näkyvissä mitään tarvetta sijoittaa Ruotsin maaperälle sen paremmin ydinaseita kuin pysyviä ulkomaisten joukkojen tukikohtia.

Puolustusministeri Pål Jonson sanoi toivovansa, ettei Ruotsi joutuisi Venäjän ydinasekiristyksen kohteeksi.

– Pitäisikö Naton sitten ryhtyä yksipuoliseen ydinaseriisuntaan, hän heitti vastakysymyksen vasemmistopuolueen Svennelingille.

Svenneling vastasi, että se olisi periaatteessa hyvä ajatus, joka viestittäisi Venäjälle halua lieventää jännitteitä.

Valtiopäiväkeskustelussa nousi myös useaan otteeseen esiin se tosiasia, että Suomi on todennäköisesti liittymässä Natoon ennen Ruotsia.

Ruotsidemokraattien Aron Emilsson piti tätä valitettavana, mutta totesi samalla, että Suomen liittymisellä on myönteinen vaikutus myös Ruotsin turvallisuuteen.

Puheenvuoroissa ei arvosteltu Suomen toimintaa tai vaadittu naapuria odottamaan Ruotsia.

Entinen puolustusministeri, sosiaalidemokraattien Peter Hultqvist tivasi ulkoministeri Tobias Billströmiltä, millä perusteella tämä on niin vakuuttunut siitä, että Ruotsistakin tulee jäsen Naton heinäkuiseen Vilnan-huippukokoukseen mennessä.

Billström viittasi Naton maiden suurelta enemmistöltä ja erityisesti Yhdysvalloilta saatuun vahvaan tukeen maan jäsenyydelle.

– Se nähdään sitten. Ei pidä mennä asioiden edelle, Hultqvist vastasi epäillen.