Romanian johtovastuu EU:ssa on täynnä varjoja – "Yksi puheenjohtajamaa ei saa sotkettua Euroopan asialistaa"

Kuinka pahasti yksi jäsenmaa ehtii saada asiat solmuun puheenjohtajakautensa aikana? Kysymys on noussut esiin, kun Romania on ottanut ensimmäisiä askeleita EU:n vaihtuvana puheenjohtajamaana.

Vuodesta 2007 EU:hun kuulunut Romania on ollut alusta saakka komission erityistarkkailussa korruption takia.

Aiemmin tällä viikolla maan korruption vastaisen viraston varajohtaja ilmoitti lähdöstään vihamielisen ilmapiirin takia. Hänen edeltäjänsä Laura Codruta Kövesi ilmoitti puolestaan vievänsä oman erottamisensa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Robert Schuman -säätiön Brysselin toimiston johtaja Eric Maurice ei usko, että Romanian sisäiset ongelmat juuri vaikuttavat puheenjohtajuuteen. Monet keskeiset päätökset on jo tehty vähintään EU-johtajien tasolla.

Romanian aktiivinen kausi kestää vain kolme kuukautta, koska sen jälkeen EU kääntyy vaalivaihteelle ennen toukokuun lopun EU-parlamenttivaaleja.

– Ongelma ei ole Romanian puheenjohtajuus ja että maa muuttaisi EU:ta. Ennemminkin pitkällä tähtäimellä ongelmat herättävät puheenjohtajuudesta riippumatta kysymyksen EU:n arvoista ja siitä, mistä EU:ssa on kyse, jos arvoista ei pystytä pitämään kiinni sisäisesti, Maurice arvioi STT:lle.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti ei hänkään olisi huolestunut, koska lainsäädännöllinen asialista on jo valmistumassa.

Romanialla on hänen mukaansa hyvä virkamieskoneisto, joka saa tarvittaessa tukea EU-instituutioista.

– Ei yksi puheenjohtajamaa saa sotkettua Euroopan asialistaa kovin perusteellisesti, Lahti sanoo.

Suomen heinäkuussa alkava puheenjohtajakausi on hänen mukaansa joka tapauksessa työläs.

– Toiselle puoliskolle kasautuu hyvin paljon isoja asioita, joissa puheenjohtajalta odotetaan johtajuutta ja suunnan näyttöä.

Onnistumisen edellytykset ovat heikot, sillä jo nyt tiedetään, että Romanian EU-puheenjohtajuus tullaan muistamaan lähinnä brexitistä. Britannian odotetaan lähtevän unionista maaliskuun lopussa, jos yllätyksiä ei tapahdu.

– Tavalla tai toisella Romanian pitää hallita brexitiä. Jos jotakin hallitsematonta tapahtuu, se on EU-johtajien, ei Romanian asia johtaa, Maurice kuitenkin muistuttaa.

Puheenjohtajakautta joulukuussa Brysselissä esitellyt suurlähettiläs Luminita Odobescu linjasi kantoja varovasti toimittajille. Niin turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta kuin oikeusvaltiohuolistakin keskustelua jatketaan jäsenmaiden kesken, eikä puheenjohtajamaalla ollut selkeää omaa kantaa.

EU-maiden on odotettu linjaavan etenemistä Unkarin ja Puolan oikeusvaltiohuolien takia, mutta lähikuukausina nähdään, miten pontevasti itsekin oikeusvaltiohuolien kanssa kamppaileva Romania vie keskustelua eteenpäin.

Isoin työ kevään aikana ovat budjettineuvottelut. EU-maat vääntävät kättä Britannian eron jälkeisestä budjetista vuosille 2021–2027. Linjauksia odotetaan kuitenkin aikaisintaan syksyllä.

– Työskentelemme läheisesti Suomen puheenjohtajuuden kanssa, Odobescu kertoi.

Romania, Suomi ja sitä seuraava Kroatia ovat samaa puheenjohtajatiimiä ja tekevät siksi yhteistyötä. Neuvoston puheenjohtajuus kiertää jäsenmaalta toiselle puolen vuoden välein.

Puheenjohtajamaa sovittelee jäsenmaiden kantoja, ja maan ministerit johtavat keskustelua alansa ministerineuvostoissa.