Nuoret juovat yhä alkoholia ahdistukseen – juomia saadaan entistä useammin omia vanhemmilta
Viimeisen vuosikymmenen aikana nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja alkoholinkäyttö vähentynyt. Samalla kuitenkin alaikäisten nuorten alkoholinkäytön laskeva trendi näyttää hidastuneen ja osin jopa pysähtyneen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä kerrotaan.
Ahdistuneisuuden ja humalajuomisen samanaikainen esiintyminen nuorilla ei ole vähentymässä, vaikka alkoholinkäyttö yleisesti vähenee, kertoo erikoistutkija Noora Berg THL:stä.
Niiden tyttöjen osuus, joilla on sekä ahdistuneisuutta että runsasta humalajuomista, on lisääntynyt 29 prosenttia vuosien 2013–2023 välillä. Pojilla tämän ryhmän koko on pysynyt melko vakaana.
Alkoholinkäyttöön nuorilla vaikuttaa, kuinka helppoa sitä on hankkia. Alaikäisillä nuorilla selvästi yleisin tapa hankkia sitä on kavereiden kautta.
Tämä vuonna kolmannes alkoholia käyttäneistä nuorista oli hankkinut edellisellä kerralla käyttämänsä alkoholin kavereiden kautta. Uutena hankintakanavana vanhojen rinnalle on noussut internet ja sosiaalisen median alustat.
Nuoret myös ilmoittivat aiempaa useammin saaneensa alkoholia vanhemmiltaan. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2024, että vanhemmat olivat ostaneet, ja 19 prosenttia että he olivat tarjonneet nuoren edellisellä kerralla käyttämän alkoholin.
Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo THL:stä toteaa, että vanhemmat saattavat ajatella suojelevansa lapsiaan hankkiessaan itse heille alkoholia. Ajatuksena voi olla, että ainakin tiedetään kuinka paljon alkoholia käytetään ja mistä se tuli.
– Analyysimme perusteella vanhemmilta saadut alkoholijuomat näyttävät kuitenkin tulevan muualta hankittujen lisäksi, ei niiden tilalle, Raitasalo kertoo tiedotteessa.
Monet yhteiskunnalliset muutokset voivat samanaikaisesti sekä lisätä ahdistuneisuusoireilua että vähentää alkoholinkäyttöä. Esimerkiksi kouluun ja työelämään liittyvät odotukset ja kilpailu saattavat lisätä ahdistuneisuutta ja toisaalta luoda paineita välttää päihteiden käyttöä, jotta toimintakyky ei häiriinny.
Sosiaalisen median käytön lisääntyminenkin vaikuttaa alkoholin käyttöön.
– Sen myötä ahdistuneisuus saattaa lisääntyä, mutta toisaalta kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähentyminen voi vähentää myös nuorten mahdollisuuksia käyttää päihteitä, sanoo Noora Berg.
Päihde- ja mielenterveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on yhteydessä vakavampaan oireiden ja päihdekäytön myöhempään kehittymiseen.
Tämä asettaa haasteita ongelmien ehkäisylle ja hoidolle. On tärkeää ehkäistä päihteiden riskikäyttöä henkilöillä, joilla on mielenterveyden haasteita ja yhtä tärkeää on ehkäistä mielenterveysongelmia heillä, jotka käyttävät runsaasti päihteitä.
Alkoholin osalta ehkäisevässä työssä on myös olennaista kiinnittää huomiota sen tarjonnan vähentämiseen niissä kanavissa, joista nuoret sitä hankkivat.
Suomessa on kehitetty mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota, mutta alueelliset erot ovat suuria. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että tarve mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteiselle kehittämiselle jatkuu.
Tulokset perustuvat kahteen eri aineistoon. Humalajuomiseen ja ahdistusoireiluun liittyvät tulokset perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyihin vuosilta 2013–2023, joissa yhteensä 874 110 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa on antanut vastauksia.
Nuorten alkoholihankintoihin liittyvät tulokset perustuvat keväällä 2024 toteutettuun 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen Suomen aineistoon.