Metsäteollisuus palaa Metsä Groupin tehtaan avajaishumusta suoraan palkkavääntöön

Aivan helkkarin hyvältä tuntuu. Näin Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan summasi Äänekosken sellutehtaan avajaistunnelmat.

Paluu arkeen koittaa nopeasti, kun Paperiliiton hallitus pohtii jumiutuneiden työmarkkinaneuvotteluiden jatkoaskelia kokouksessaan torstaina.

STT:n keskiviikkona tavoittamat Paperiliiton hallituksen jäsenet korostivat toivetta saada neuvottelut etenemään.

Paperiliiton hallituksen jäsen Pertti Niemi sanoi, että kentällä tahtotilana on, että Metsäteollisuus ry tulisi ”järkiinsä”.

– Tämä on yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu, 300 työehtosopimusta on aukeamassa. Jos tästä rähinät tulee, se vaikuttaa siihenkin kenttään, Niemi sanoi.

Niemen mukaan toiveena on, että tilanne ei eskaloituisi, mutta jossakin kohtaa kipuraja tulee vastaan. 2005 metsäteollisuudessa käytiin pitkä työsulkukamppailu, Niemen mukaan sellaista ei halua enää kukaan.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en, Vanhala sanoi STT:lle.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua. Jordan ei halunnut ottaa neuvotteluihin mitään kantaa.

Äänekosken juhlissa Jordan ja presidentti Sauli Niinistö kertasivat puheissaan metsäteollisuuden pitkää kaarta viime vuosikymmenen kuolemanlaaksosta nykyiseksi vientiteollisuuden veturiksi.

– Ei tämä ole räjähtävän kasvun bisnes, mutta tasaista 1–3 prosentin globaalia kasvua. Ja se on hyvä, Jordan arvioi tulevaisuutta.

Avajaisissa olleelle laajalle päättäjäjoukolle Jordan jakoi myös kritiikkiä uudesta sääntelystä.

– Sääntely-ympäristössä on ollut hyvä traditio, mutta tällä hetkellä uutta säännöstöä tulee aika paljon, Jordan sanoi.

Suomen suurin, 1,2 miljardin euron metsäteollisuusinvestointi ei ole toteuttanut pääministeripuolue keskustan hellimää ajatusta, jossa biotalous kääntää muuttoliikkeen suuntaa muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin.

Äänekosken väkiluku tippui alle 20 000 asukkaan syksyllä 2014. Elokuussa kaupungissa oli enää 19 200 asukasta.

– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Jyväskylä on lähellä mutta harmittavan kaukana, Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoi.

Parin vuoden aikana tehtaan rakennusvaihe on työllistänyt jopa 3 000 ihmistä. Metsäteollisuuden hurjasta tuottavuuskehityksestä kertoo, että itse tehdas työllistää suoraan vain 170 ihmistä, mutta yhtiön arvion mukaan Suomessa koko arvoketjussa 2 500 ihmistä.
Vaikka tehdas tuottaa pääosin sellua ja viidenneksen muuta, omistajat kutsuvat sitä juhlavammin biotuotetehtaaksi.