Maatalousministeri Leppä: Suomen maataloustuki voi tippua 100 miljoonalla eurolla

Suomenkin maataloustuet voivat pienentyä reippaasti Britannian EU-eron myötä. EU-maat valmistautuvat parasta aikaa neuvotteluihin brexitin jälkeisestä EU:n budjetista.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi STT:lle, että Suomen maataloustuet voisivat leikkautua jopa sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Laskelma on vasta tekninen ja johdettu Britannian jättämästä aukosta, maatalouden budjettiosuudesta ja Suomen saamasta osuudesta.

Britannia jättää EU:n budjettiin 10–11 miljardin euron aukon. Sen kurominen on vaikea tehtävä EU:n noin 150 miljardin budjetissa.

Leikkaukset kohdistuvat todennäköisesti maatalouteen, koska se vie EU:n budjetista noin 40 prosenttia. Tähän suuntaan voi tulkita myös komission viime viikolla julkaisemaa tulevaisuuspaperia EU:n rahoituksesta.

– Tietenkin on selvää, että yhteisestä budjetista tulee maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kohtuullisen iso osuus. Se on aika helppo pakettiratkaisu esittää, että sieltä leikataan ajattelematta yhtään pidemmälle, mitä se merkitsee, Leppä sanoo.

Brexit on vain yksi syy, miksi EU:n budjettia muovataan uuteen uskoon. Jäsenmailla on rahankäytölle paljon uusia toiveita, jotka liittyvät esimerkiksi puolustukseen ja maahanmuuttoon. Budjettiin halutaan myös jättää varoja, jotka saadaan nopeasti käyttöön yllättävien tilanteiden varalta.

– Kysymyksessä eivät todellakaan ole pienet rahat. Tuntuisi täysin kohtuuttomalta, että niitä sälytettäisiin maatalouden maksettavaksi. Se ei ole lainkaan reilua, Leppä sanoo.

Vaihtoehtona on myös se, että jäsenmaat maksaisivat itse lisää EU:n budjettiin. Osa jäsenmaista suhtautuu ajatukseen kuitenkin hyvin kielteisesti.

Suomi maksaa jo nyt ison osan maatalouden tuista kansallisesti. Periaatteessa Suomi voi paikata EU:n maataloustukien leikkauksia kasvattamalla entisestään suorien maataloustukien osuutta.

Lepän mukaan Suomi pyrkii vaikuttamaan ensisijassa Euroopan unionin muihin maihin, jotta maataloustukien taso säilyisi.

– Meidän pitää saada EU ymmärtämään yhteisvastuullisuus, eikä niin että lähtisimme heti kansallisen tuen nostoon, Leppä sanoo.

Suomi on suhtautunut kielteisesti nettomaksuosuuden kasvamiseen. Lepän mukaan kokonaisuutta pitää vielä arvioida.