Lapsi voi kantaa syyllisyyttä vanhempien laskiessa rahoja ruokakaupassa
Lapsen kengät menevät rikki. Uusien pyytämisestä tulisi kuitenkin huono omatunto, koska vanhemmat riitelevät jatkuvasti rahasta.
Pelastakaa Lapset -järjestön Lapsen ääni 2019 -kyselyyn vastanneista, köyhäksi tai melko köyhäksi itsensä määritelleistä lapsista useampi kuin kolme neljästä on kokenut syyllisyyttä perheensä rahatilanteen vuoksi.
– Kaupassa täytyy miettiä halvinta tuotetta, eikä ole varaa harrastaa eikä matkustella, yksi vastaaja kertoi raportin kyselyaineistossa.
Syyllisyydentunteiden lisäksi köyhyys heikentää lasten henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen sekä vähentää heidän uskoansa unelmien toteutumiseen.
Joka kuudes vähävaraisten perheiden lapsista ei raportin mukaan usko koskaan saavuttavansa unelmiaan, kuten omaa kotia, mieluista työpaikkaa ja perhettä.
– Aika hälyttävältä tuntuu, että meillä on oikeasti lapsia, jotka eivät usko saavuttavansa unelmiaan. Puhutaan kuitenkin aika perusasioista, kuten työpaikasta ja opiskelusta, sanoo Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle -koordinaattori Aino Sarkia.
Lapsen ääni 2019 -raportti on osa kyselytutkimusta, jossa selvitettiin 13–17-vuotiaiden lasten kokemuksia esimerkiksi köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. Verkkokyselyyn vastasi 565 lasta.
Vähävaraisten perheiden lapset ovat kyselyn perusteella hyvin tietoisia perheensä taloudellisesta tilanteesta. Tulevaisuususkon lisäksi perheen rahatilanne vaikuttaa esimerkiksi kiusaamiskokemuksiin ja osallistumismahdollisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo, että ilmiöt ovat tuttuja myös aiemmista tutkimuksista.
Lapsen kulutusmahdollisuudet voivat aiheuttaa syrjimistä tai ryhmästä sulkemista, jos vaikkapa kaveripiirissä käytettyihin vaatteisiin ei ole varaa.
Sosiaalisten suhteiden solmimista vaikeuttaa sekin, että maksullisissa harrastuksissa käyminen ei ole mahdollista.
Salmi painottaa, että tutkimusten perusteella lapsiperheköyhyyden seuraukset kasautuvat ja periytyvät.
Kun toimeentulo-ongelmat heijastuvat vanhempiin, vanhempien väliseen suhteeseen ja vanhemmuuteen, lapsen todennäköisyys kärsiä toimeentulo- ja mielenterveysongelmista sekä nyt että tulevaisuudessa kasvaa.
– Asia on siis yhteiskunnallisestikin iso.
Lapsiköyhyyden taltuttamiseksi järjestö penää päättäjiltä esimerkiksi maksuttoman toisen asteen toteutumista, mielenterveyspalveluita ja lapsille mahdollisuutta ainakin yhteen harrastukseen.
Ammattilaisia järjestö opastaa muun muassa vaikuttamaan kuntiin ja hyödyntämään lapsilta saamaansa tietoa.
Vanhempia Sarkia kehottaa puhumaan asioista avoimesti mutta lapsen ikätason mukaisesti.
– Taloudellisia ongelmia ei tarvitse piilotella, mutta jos arkea värittää jatkuva huolipuhe rahojen riittämisestä, se voi vaikuttaa lapsen turvallisuudentunteeseen. Olisi tärkeää, että vanhemmat voivat käsitellä huoltaan muutoin kuin lapsen ollessa läsnä.
Syyllisyyttä saattavat tuntea myös varakkaiden perheiden lapset.
Kyselyyn vastanneista lapsista osa poti huonoa omaatuntoa siitä, että heillä on sellaista, mihin muilla ei ole varaa. Jotkut kokivat, että heillä on kavereita vain, jos he suostuvat maksamaan.
– Voi ajatella positiivisestikin, että tämä osoittaa lasten empatiakyvyn ja taidon nähdä, ettei kaikilla kavereilla ole samanlainen tilanne.
