Kuluttajien luottamus talouteen elpyi tammikuussa, mutta pysyi hyvin matalana

Kuluttajien luottamus on noussut tammikuussa joulukuun ennätysheikoista lukemista, mutta taso on edelleen hyvin heikko, kertoo Tilastokeskus. Saldoluku oli -12,7, kun se joulukuussa oli -18,5. Viime vuoden tammikuussa lukema oli -1,7.

Arviot omasta taloudesta ja odotukset omasta sekä Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät edelleen hyvin heikolla tasolla.

Suunnitelmat käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan lisääntyivät hitusen verran, mutta kiinnostus lähteä tekemään suuria hankintoja oli yhä hyvin vähäistä. Ajankohtaa pidettiin erittäin epäedullisena ostoksille.

Arviot omasta rahatilanteesta ja työttömyyden uhasta olivat keskimääräisellä tasolla. Samalla kuitenkin kiinnostus asunnon hankintaan nousi hieman normaalia korkeammaksi. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 14 prosenttia kuluttajista, peruskorjaamista 18 prosenttia. Autokauppaa pohti 12 prosenttia.

Kuluttajista reilu kolmannes arvioi, että heidän oman taloutensa tila oli heikompi kuin vuosi sitten ja hiukan yli viidennes piti omaa talouttaan viimevuotista vahvempana. Suomen taloutta koskevat näkemykset olivat synkkiä ja 81 prosenttia arvioi ne heikommiksi kuin vuosi sitten. Alle viidennes uskoi tilanteen paranevan seuraavan vuoden aikana ja lähes viidennes sen heikkenevän.

Hypon ekonomisti Juho Keskinen arveli lukujen silti kertovan, että käänne luottamuksessa voi olla käsillä.

–  Tähän asti korkojen nousu, ennennäkemätön inflaatio ja epävarmuus tulevasta ovat vain syventäneet luottamuspulaa, mutta käänne luottamuksessa voikin olla käsillä, kun korkokiri viimein hyytyy. Taantuma voi paradoksaalisesti kääntää luottamuksen laskusuunnan, mikäli se tarkoittaa samalla inflaation hellittämistä, Keskinen pohti kommentissaan.

Yrityksissä luottamus pysyi ennallaan tammikuussa, ilmenee EK:n suhdannebarometrista. Luottamus parani teollisuudessa ja vähittäiskaupassa, heikkeni palveluissa ja rakentamisessa. Yritysten odotukset ovat kuitenkin vähemmän synkkiä kuin syksyllä.

–  Suhdannekyselyn tulosten perusteella Suomen taloustilanne on jatkanut odotuksien mukaisesti heikentymistään. Tilanteen heikentyminen on laaja-alaista ja riittämätön kysyntä vaivaa 40 prosenttia vastaajayrityksistä. Myönteistä on, että viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat nyt epätodennäköisempiä esimerkiksi maltillisempien energian hintojen vuoksi, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen tiedotteessa.

Yritysten odotukset tuotanto- ja myyntikehityksestä ovat heikentyneet. Teollisuuden tilauskannat ovat supistuneet ja palveluissa palautumisvaihe koronan jälkeen alkaa olla ohi. Rakennusalaa piinaa myymättömien asuntojen määrän kasvu, kun korkojen nousu on saanut ostajat empimään.

Pakarisen mukaan työllisyyden kehitys näyttää barometrin perusteella hiipuvan.

–  Työllisyyden heikentymisellä on iso merkitys siihen, millaiseksi laskusuhdanne Suomessa muodostuu. Toisaalta työllisyyden laskua osaltaan puskuroi työvoiman saatavuusongelmat, joista raportoi 25 prosenttia yrityksistä, Pakarinen arvioi.

Globaalissa taloudessa keskeinen kysymys on inflaation kehitys. Inflaatio on alkanut rauhoittua ja EK:ssa ennakoidaan, että keskuspankkien päättäväiset toimet pitävät hintapaineet kurissa. Sekä Yhdysvaltojen keskuspankki Fed että Euroopan keskuspankki EKP tekevät korkopäätöksiä tällä viikolla.

–  Viennin avauksen ja koko työmarkkinakierroksen viivästyminen uhkaa heikentää entisestään käsillä olevaa suhdannetilannetta. Kustannuskilpailukyvyn sekä työllisyyden turvaava ratkaisu rauhoittaisi nyt tilannetta myös palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi, patisti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Hypon Keskinen huomauttaa, että suomalaisten yritysten luottamusluvut ovat EU-maiden heikoimpien joukossa, mikä istuu kuvaan Suomelle povatusta euroaluetta heikommasta talouskehityksestä kuluvana vuonna.

–  Voimme hyvinkin olla tänä vuonna tilanteessa, jossa Euroopan talous pinnistelee plussalle, mutta keskuspankin koronnostot kiristävät Suomen talouden tekniseen taantumaan, Keskinen pohtii.