Kreikka on lisännyt rajavalvontaansa, kertovat viranomaislähteet – mediatietojen mukaan Turkki on päättänyt "avata portit" Eurooppaan

Kreikka on lisännyt rajavalvontaansa, kertovat viranomaislähteet AFP:lle. Asiaa uutistoimistolle kommentoineen hallituslähteen mukaan valvontaa on tiukennettu mahdollisimman paljon sekä maa- että merirajoilla.

Poliisilähde puolestaan kertoi, että rajavartijoiden määrä on kaksinkertaistettu.

Mediatietojen mukaan Turkki on torstaisessa, presidentti Recep Tayyip Erdoganin koolle kutsumassa hätäkokouksessa päättänyt avata portit Eurooppaan.

Uutistoimisto Reutersin lähteen mukaan Turkin poliisia, rannikkovartiostoa ja rajaviranomaisia on ohjeistettu toimimaan niin, että rajanylityksiä ei enää estetä.

Uutistoimisto DHA on kertonut, että noin 300 ihmistä on matkalla Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle pyrkiäkseen Eurooppaan. Joukossa on syyrialaisia, iranilaisia, irakilaisia, marokkolaisia ja pakistanilaisia, ja he ovat kertoneet uutistoimistolle lähteneensä kohti rajaa kuultuaan Syyrian Idlibin ilmaiskuissa kuolleista turkkilaissotilaista.

– Nämä määrät eivät ole mitenkään poikkeuksellisia, poliisilähde sanoi.

Toinen ryhmä pyrkii meriteitse Kreikan Lesbos-saarelle. Ryhmässä mukana olevat ihmiset ovat sanoneet DHA:lle lähteneensä matkaan sen jälkeen, kun tieto ”avoimien ovien politiikasta” tuli julki.

Lesboksen saarella olevan AFP:n toimittajan mukaan saarelle ei ole saapunut runsaasti siirtolaisveneitä. Toimittajan mukaan Lesbokselle on saapunut vain yksi siirtolaisia kuljettanut vene, jonka kyydissä oli 15 ihmistä. AFP ei täsmentynyt, missä ajassa vain yksi vene oli saapunut saarelle.

Tiedot Turkin rajoja koskevasta päätöksestä tulivat julki pian sen jälkeen, kun kymmeniä turkkilaissotilaita kuoli Idlibiin tehdyissä ilmaiskuissa. Turkki on syyttänyt eilisistä iskuista Venäjän tukemaa Syyrian hallintoa.

Turkki on tehnyt tänään kostoiskuja Syyrian hallinnon joukkoja vastaan, kertoo Syyrian sotaa seuraava järjestö Syrian Observatory of Human Rights.

Iskuja tehtiin järjestön mukaan Syyrian hallinnon joukkojen tukikohtiin Syyriassa Idlibin maakunnan eteläisessä ja itäisessä osassa.

Iskuissa on järjestön tietojen mukaan kuollut 16 Syyrian hallinnon sotilasta.

Syyrian hallinto ei toistaiseksi ole kommentoinut tietoja sotilaidensa kuolemista tai kärjistynyttä tilannetta Turkin kanssa.

Sotilasliitto Nato antaa täyden tukensa Turkille, painotti Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg perjantaina tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

Stoltenbergin mukaan Nato-liittolaiset myös tuomitsevat Syyrian hallinnon ja Venäjän eiliset ilmaiskut Syyrian Idlibin alueelle. Iskuissa kuoli turkkilaissotilaita.

Samalla Stoltenberg kehotti, että Syyrian hallinnon ja Venäjän tulisi lopettaa hyökkäykset, kunnioittaa kansainvälistä lakia ja tukea YK:n pyrkimyksiä löytää rauhanomainen ratkaisu.

Naton lähettiläät olivat tänään Turkin pyynnöstä koolla ja keskustelivat Syyrian tilanteesta.

Turkki tukee Idlibin alueella useita kapinallisryhmiä. Turkki ja Syyrian hallinnon joukkoja tukeva Venäjä sopivat vuonna 2018 demilitarisoidun alueen luomisesta Idlibissä.

Sopimus on rikkoutunut, kun Syyrian presidentin Bashar al-Assadin joukot ovat ryhtyneet valtaamaan kapinallisten viimeistä suurta linnaketta Idlibiä.

Venäjän puolustusministeriö syytti torstaina Turkkia Syyrian sopimuksen loukkaamisesta tukemalla kapinallisia tykkitulen ja lennokkien avulla. Venäjän mielestä Turkki auttaa ”terroristeja” Syyriassa.

Idlibin viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet huolta tilanteen kiristymisestä entisestään. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vaati torstaina välitöntä tulitaukoa ja ilmaisi huolensa siviilien asemasta.

– Riski yhteenottojen kiihtymiselle kasvaa tunti tunnilta ilman välittömiä toimia, pääsihteerin tiedottaja sanoi lausunnossaan.

Naton pääsihteeri Stoltenberg on kehottanut Syyrian hallintoa ja Venäjää lopettamaan hyökkäyksensä ja noudattamaan kansainvälistä oikeutta sekä tukemaan YK:n pyrkimyksiä rauhanomaiseen ratkaisuun.

Syyriassa on ollut meneillään suurin joukkopako sen jälkeen, kun sisällissota puhkesi yhdeksän vuotta sitten.

Yhdysvallat on puolestaan vaatinut, että Syyrian hallinto ja Venäjä lopettavat ”halpamaisen” operaationsa Idlibissä.

– Seisomme Nato-liittolaisemme Turkin rinnalla ja vaadimme välitöntä loppua Assadin hallinnon sekä Venäjän ja Iranin tukemien joukkojen halpamaiselle hyökkäykselle, ulkoministeriön tiedottaja sanoi.

Aiemmin tällä viikolla Lääkärit ilman rajoja -järjestö kertoi pommitusten Idlibissä ja Mareet Misirissä osuneen tiheästi asutuille alueille. Järjestön mukaan pommituksia tehdään siviilikohteisiin ja esimerkiksi sairaaloiden lähelle.

Syyriassa on ollut meneillään suurin joukkopako sen jälkeen, kun sisällissota puhkesi yhdeksän vuotta sitten.

YK:n hätäaputoimisto OCHA on kertonut, että noin 900 000 ihmistä on paennut Idlibin taistelujen takia kodeistaan viime kuukausien aikana. Toimiston mukaan heistä noin 170 000 elää taivasalla talvisissa oloissa.

Turkissa on jo nyt noin 3,6 miljoonaa sotaa paennutta syyrialaista. EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jonka tarkoituksena on ollut rajoittaa siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden saapumista Turkin kautta Eurooppaan.

Vastineeksi EU lupasi Turkille taloudellista tukea, mutta Turkin hallinto on arvostellut EU:ta avun hitaudesta. EU ei Turkin mielestä ole myöskään toiminut riittävästi helpottaakseen kriisiä Iblidissä.