Nämä syyt johtavat usein sähkölaitteiden aiheuttamaan tulipaloon suomalaiskodeissa – Monet voisi estää ennalta
Suomalaiskodeissa tapahtuu vuosittain noin 2 000–2 500 sähkölaitteeseen liittyvää tulipaloa tai palonalkua. Kun katsotaan pidemmällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia, onnettomuudet ovat hieman vähenemään päin, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.
– Tilastoissa näkyvät luvut ovat vain jäävuoren huippu, ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu varmasti paljon enemmän.
Lepistö sanoo, että sähkölaitteisiin liittyvien tulipalojen taustalla on usein ihmisen oma ajattelemattomuus tai huolimattomuus. Merkittävä osa paloista olisi siis estettävissä.
Esimerkiksi saunassa tehdään edelleen monenlaisia virheitä: kuivatetaan vaatteita tai lasketaan kiukaan päälle siivoustarvikkeita tai muita tavaroita ilman, että muistetaan ottaa niitä pois ennen saunan lämmittämistä. Kiukaan kiviä vaihdetaan, mutta asennusvirheet ovat yleisiä.
Lepistön mukaan yleistä on myös se, että sisätiloihin tarkoitettuja laitteita – yleensä jääkaappia tai pakastinta – säilytetään esimerkiksi parvekkeella tai kylmässä autotallissa. Jos esimerkiksi pakastimen ulkopuolella on 25 astetta pakkasta ja pakastin yrittää pitää lämpötilan 20 asteessa, elektroniikka menee sekaisin ja laitteeseen kertyy lämpötilanvaihtelun seurauksena helposti kosteutta.
Lepistön mukaan kaikki eivät tunnu olevan tietoisia myöskään siitä, että sähkölaitteet tulevat ajan kuluessa tiensä päähän. Jos laitteessa on jokin outo ominaisuus – valo vilkkuu, laite pitää jatkuvasti omituista ääntä tai esimerkiksi akku turpoaa tai kuumenee rajusti ladattaessa – on aika ostaa uusi laite tai mahdollisuuksien mukaan korjauttaa vanha.
– Olen saanut hälyttävissä määrin tietoa siitä, että ihmiset helposti jatkavat esimerkiksi puhelimen käyttöä, vaikka monenlaiset merkit osoittaisivat laitteen akun vaaralliseksi. Tällaiset riskit ovat todennäköisesti vain lisääntyneet viime vuosina.
Joissakin asioissa on menty myös eteenpäin. Lepistön mukaan liesipalot tai -palonalut ovat todella yleisiä. Niitä oli pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan viime vuonna 871, mutta määrä on selkeästi vähentymässä.
– Näin on siitä huolimatta, että ihmiset ovat olleet korona-aikana enemmän kotona ruokaa laittamassa. Todennäköisesti asiaan on alettu kiinnittää huomiota – ei enää unohdeta ruokaa liedelle kiehumaan tai paistumaan eikä pidetä lieden lähellä helposti syttyviä asioita.
Induktioliesien yleistyminen on voinut tukea kehitystä: liedet eivät mene enää yhtä helposti päälle esimerkiksi lemmikkieläimen toiminnan seurauksena.
Valaisinpalot sen sijaan ovat hieman jopa lisääntyneet korona-aikana, kertoo Pelastusopiston opettaja Timo Loponen. Vaikka led-valot ovat selvästi muita valoja turvallisempia, osassa kodeissa on edelleen hehku- ja halogeenivalaisimia. Nykyään valaisinpaloja selittävät Loposen mukaan pääosin laite- tai asennusvirheet.
Vielä viisi vuotta sitten televisiot olivat yleisin sähköpalon syttymissyy Suomessa. Viime vuoden tilastoihin näitä on kirjattu enää seitsemän.
– LCD-tekniikkaan siirtymisen jälkeen televisioista näyttää tulleen jopa kodin turvallisimpia sähkölaitteita, Loponen sanoo.
Loponen muistuttaa myös palovaroitinten tärkeydestä suurimpien vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Palovaroittimet pitää testata säännöllisesti ja vaihtaa viimeistään kymmenen vuoden välein.