Kiminkinen nosti keskustan palkintopallille ääniharavakisassa – katso suhteelliset ääniharavat alueittain
Suhteellisesti lasketut ääniharavat löytyvät ennemmin kunta- kuin aluevaaleista, mutta kovia tuloksia tehtiin aluevaaleissakin.
Suhteellinen ääniharava on henkilö, joka on saanut prosenttiosuuksilla mitattuna suurimman potin. Kuntavaaleissa suhteellinen ääniharava oli keskustalainen Laura Lakso, joka sai 27,3 prosenttia Pelkosenniemen äänistä. Tähän riitti 144 pienen kunnan ääntä.
Mutta millaisia suhteellisia äänipotteja kerättiin aluevaaleissa?
Suomenmaa laski kunkin hyvinvointialueen ääniharavan suhteellisen osuuden alueensa hyväksytyistä äänistä. Toisin kuin kuntavaaleissa, aluevaaleissa ei päästy kaksinumeroisiin prosentteihin suhteellisissa äänipoteissa.
Määrällisesti eniten ääniä aluevaaleissa keräsi RKP:n Henrik Wickström Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Hän sai 7805 ääntä. Alueiden suhteellisten ääniharavien listauksessa hän on seitsemännellä sijalla 3,86 prosentin osuudellaan.
Paras suhteellinen tulos oli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ääniharavalla Otto Anderssonilla. RKP:n kansanedustaja sai aluevaaleissa 6,73 prosenttia alueensa äänistä.
Keskustalaisille paitsi Keski-Suomessa myös koko maassa on ollut suurena ilonaiheena Tapani Kiminkisen huikea äänipotti. 6259 ääntä Keski-Suomessa on absoluuttisesti koko maan kärkipäätä.
Keskusta otti Keski-Suomessa kolmen paikan voiton nostaen kannatustaan 2,8 prosenttiyksikköä.
Suhteellisestikin maalaislääkärinä tunnettu Kiminkinen pärjäsi hyvin. Hän keräsi 5,69 prosenttia Keski-Suomen aluevaaliäänistä. Tämä tuo hänelle pronssisijan suhteellisten äänipottien vaalissa. Absoluuttisissa äänissä Kiminkinen on maanlaajuisesti kuudes. Keski-Suomessa Kiminkinen oli aivan omissa luvuissaan, toiseksi suurin äänipotti oli selvästi pienempi, kokoomuksen ehdokkaan 1542 ääntä.
Keskustalaisista Kiminkinen oli Suomen ykkönen sekä absoluuttisissa että suhteellisissa äänissä.
Hopeasijan suhteellisessa äänimäärässä ottaa hieman yllättävän puolueen ehdokas. Liike Nytin Panu Peitsaro keräsi 6,09 prosenttia Etelä-Savon hyvinvointialueen äänistä. Muualla puolue menestyi huonosti.
Kiminkisen lisäksi keskustalainen oli alueensa ääniharava kolmella alueella. Keski-Suomen lisäksi keskusta nappasi ääniharavuudet Lapissa, Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä.
Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli sai 3,68 prosenttia Satakunnan äänistä. 3120 ääntä SDP:n voittamalla alueella on hyvä tulos, joka osaltaan kasvatti keskustan pottia kahdella paikalla ja 2,5 prosenttiyksiköllä. Kalli sai yli tuplasti enemmän ääniä kuin toiseksi tullut SDP:n Heidi Viljanen.
Lapissa keskusta piti ylivoimaisesti suurimman puolueen asemansa, vaikka ääniosuus olikin hivenen edellisvaaleja pienempi. Paikkamäärä pysyi, ja puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi sai alueen suurimman äänimäärän. Hän sai 2251 ääntä, mikä on 3,15 prosenttia Lapin äänistä. Äänimäärä on reilu 300 enemmän kuin seuraavaksi tulevalla ehdokkaalla.
Sitoutumattomana keskustan listalla ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek oli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ääniharava. 2722 ääntä on 3,36 prosenttia alueen kaikista äänistä. Keskustan kannatus Päijät-Hämeessä nousi 1,3 prosenttiyksiköllä 16,6 prosenttiin ja aluevaltuutettuja puolue sai 12 eli yhden paikan verran lisäystä.
Nohynek jätti toiseksi tulleen ehdokkaan yli 800 äänen päähän.
Eniten ääniharavia keräsi SDP. Puolueen ehdokas sai suurimman potin seitsemällä hyvinvointialueella.
Toisena tulevat keskusta ja kokoomus. Molemmat saivat ääniharavan neljällä alueella.
Sekä kristillisdemokraatit että RKP ottivat ääniharavan paikat kahdella hyvinvointialueella. Yhdet alueet menivät äänikuninkuuskisassa vasemmistoliiton ja Liike Nytin ehdokkaiden nimiin.
Keskustan listalla suurimmat potit keräsivät neljän alueellisen ääniharavan lisäksi Liisa Kylmänen Pohjois-Pohjanmaalla, Mikko Kanniainen Kainuussa, Sari Innanen Keski-Pohjanmaalla, Markku Siponen Pohjois-Savossa, Tarja Hyykky Pohjois-Karjalassa, Jari Leppä Etelä-Savossa, Lasse Hautala Etelä-Pohjanmaalla, Pasi Keskinen Pohjanmaalla, Petra Schulze-Steinen Pirkanmaalla, Johanna Häggman Kanta-Hämeessä, Leeni-Elina Haimi Kymenlaaksossa, Vesa Örmark Etelä-Karjalassa, Annika Saarikko Varsinais-Suomessa, Marjut Frantsi-Lankia Länsi-Uudellamaalla, Riikka Raekannas Keski-Uudellamaalla, Timo Laaninen Vantaa-Keravalla ja Outi Lankia Itä-Uudellamaalla.
Lähellä alueensa ääniharavuutta oli Siponen, mutta kristillisdemokraattien Sari Essayah veti hieman pidemmän korren Pohjois-Savossa. Molemmat ylittivät ainoina pohjoissavolaisina sekä 2000 että 3000 äänen rajapyykin.