Keskusta on suoriutunut hallituksessa kahdeksikon arvoisesti, puoluevaltuutetut arvioivat – "Menestystä on tullut"

Puoluevaltuustokysely

Keskustan puoluevaltuutetut ovat tyytyväisiä puolueensa onnistumiseen hallitustyöskentelyssä. Suomenmaan kyselyssä he antavat sille kouluarvosanan 8.

Puoluevaltuutettujen mielestä keskusta onnistui saamaan keskeiset tavoitteensa hallitusohjelmaan, ja omasta tontista pidetään viiden puolueen hallituksessa hyvää huolta. 

– Menestystä on tullut, varsinkin muihin hallituspuolueisiin verrattuna, eräs vastaaja sanoo. 

– On saatu eteenpäin ja edistettyä niitä asioita, joita hallitukseen lähdettiin tekemään, toinen näkee. 

Syyskuussa keskustan johtoon valitun tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon rakentava, “valoa tuonut” ote mainitaan myös muutamissa perusteluissa. 

– Uuden puheenjohtajan myötä on tullut positiivisen yhteistyön henki näkyviin, puoluevaltuustosta arvioidaan.

– Keskustan nykyjohdon rakentavalla neuvottelutyylillä päästään varmasti jatkossakin hyviin tuloksiin, toinen valtuutettu toteaa.

Puoluevaltuutetuilta löytyy perusteluja siihenkin, miksi keskusta ei yltänyt kiitettävään arvosanaan hallitustyöskentelyssä.

Yhteistyö hallituksessa näyttää ”paikoin takkuiselta”, ja keskusta tuntuu usein olevan ”eri linjoilla muun hallituksen kanssa”. 

Yksi valtuutettu haluaa keskustalta lisää ilmastotekoja, kun taas toinen pitää turpeen alasajoa virheenä. 

Velkaantuminen ja julkisen talouden tasapainoon saattamisen hitaus huolestuttavat, ja “vihervasemmiston kanssa tehty politiikka on aiheuttanut pientä imagohaittaa.” 

– Demariyhteistyö on alkanut toimia, mutta vihreät on kyllä loputon riesa, eräs vastaaja pamauttaa. 

Perusteluissa muistutetaan, että politiikan vuosi on ollut koronatilanteen vuoksi poikkeuksellinen. Yhteisen vihollisen eli viruksen vuoksi epäoleellisuuden jäävät helpommin taka-alalle. 

– Elämäni poikkeuksellisimpana aikana olen voinut luottaa hallituksen toimiin suomalaisten parhaaksi. 

Jopa 83 prosenttia kyselyyn vastanneista puoluevaltuutetuista on melko tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten keskustan arvot näkyvät hallituksen päätöksissä.

Etenkin koulutuspolitiikka ilahduttaa vastaajia, ja “sivistys on noussut keskustalaisen politiikan keskiöön, mikä riemastuttaa”. 

– Hallitusohjelman pohjalta toteutettu politiikka on ollut pääsääntöisesti onnistunutta: vastuullista, alueellisesti tasa-arvoista ja ylisukupolvista. 

Valtuutettujen perusteluissa muistutetaan, että kompromisseja joudutaan väistämättä tekemään muiden puolueiden kanssa, mutta “monet keskustalaiset arvot näkyvät päätöksissä”. 

– Kohtuullisesti on linjaa pystytty pitämään, vaikka provosoitumiseen olisi monta kertaa kyllä aihetta, valtuutettu kertoo.

Puoluevaltuutettujen tyytyväisyys keskustan hallitustaipaleeseen on merkillepantavaa. Tällä vaalikaudella on riittänyt puhetta siitä, että keskusta olisi jäänyt kipuilemaan päätöstään mennä hallitukseen. 

Kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen tehdyssä Suomenmaan kyselyssä yli 75 prosenttia puoluevaltuutetuista katsoi, että rökäletappion kärsineen keskustan paikka olisi oppositiossa. 

Tuoreessa kyselyssä kipuilua aiheesta kuitenkaan ei näy. Keskustan puoluekokous valitsi syyskuussa uudet puoluevaltuutetut kaksivuotiskaudeksi 2020–2022.

– Kuka pitäisi keskustan asioita esillä, ellei keskusta ole hallituksessa sitä tekemässä, yksi valtuutetuista summaa nyt.

Vajaa kolmasosa (28 prosenttia) puoluevaltuutetuista pitää nykyhallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena, ja sitä perustellaan esimerkiksi sillä, että ”rahankäyttö on ollut aika löysää”.

Vain kolme prosenttia katsoo hallituksen politiikan olevan liian oikeistolaista. Valtaosa, 63 prosenttia, pitää sitä kuitenkin sopivana tällä akselilla.

Nämä tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin vuoden takaisessa puoluevaltuustokyselyssä. 

Arvioissa on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos viime eduskuntavaalien jälkeen. Kaksi vuotta sitten vastaavassa Suomenmaan kyselyssä 58 prosenttia piti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. 

Sopivaksi hallituksen politiikan arvioi tuolloin 41 prosenttia puoluevaltuutetuista. Liian vasemmistolaisena ei Sipilän hallituksen politiikkaa pitänyt kukaan. 

Tuoreessa kyselyssä puoluevaltuutetut muun muassa sanovat, että edellinen kausi koettiin liian oikeistolaisena, ja “punamultayhteistyö on oikein hyvä”. 

– Mielestäni keskusta on toiminut hallituksessa kirstunvartijana ja vastuullisena päätöksentekijänä, yksi vastaaja pohdiskelee. 

Keskustaa kiitellään siitä, että hallituksen politiikka ei ole ollut liian vasemmistolaista.

– Näkemykseni mukaan hallituksen työskentelyä on kuitenkin haitannut irtiotot joita erityisesti vihreät ovat tehneet. On vaikea olla hallituksessa jossa yksi tai kaksi puoluetta vetää sellaista linjaa, että kepulaista hirvittää, toinen myöntää. 

– Kokoomuksen kanssa kun ollaan, niin se on keskustalaiselle liian oikeistolaista, mutta ongelmallisinta on silti viherpopulismi, kolmas komppaa. 

Alle Viidesosa puoluevaltuutetuista pitää hallituksen politiikkaa liian liberaalina ja kuusi prosenttia liian konservatiivisena. Sopivaksi sen määrittelee valtaosa, 65 prosenttia vastaajista.

– Hallituksen politiikka kuvastaa hallituspuolueita. On ihan hyvä olla arvoliberaalien kanssa välillä samassa hallituksessa, jotta omatkin kannat päivittyy 2020-luvun mukaisiksi, yksi valtuutetuista napauttaa. 

Asia kuitenkin jakaa valtuutettuja, kun toisen mielestä hallituksen politiikka on “ultraliberaalia verrattuna peruskannattajakunnan arvoihin”. 

– Liian vasemmistolaista, eräs vastaaja tiivistää. 

Koronakriisin hoidossa on monien useampien kommentoijien mielestä keskitytty oikeisiin asioihin, ihmisten terveyteen. 

– Oleellista ei ole onko hallitus liian liberaali tai liian konservatiivinen, kunhan Suomi selviää tästä kriisistä. 

Suomenmaan kyselyyn vastasi 64 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä. Vastauksia annettiin 16.–24. marraskuuta.

Puoluevaltuusto kokoontuu lauantaina ja sunnuntaina etäyhteyksin, fyysinen kokouspaikka on Mikkelissä.

Juttua korjattu klo: 17:46. Puoluevaltuuston fyysinen kokouspaikka on Mikkelissä – ei Vantaalla, kuten aikaisemmin kerrottiin.

Päätöksen kokouspaikan vaihtamisesta teki keskustan puoluehallitus torstaina 26. marraskuuta.