Jätevesiasetuksen eräpäivä lähestyy, mutta ministeri ei viritä uutta takarajaa – Valvontaviranomainen: "Änkyröitä ei saada asiaa hoitamaan"

Kymmenettuhannet haja-asutusseuduilla asuvat tai mökkeilevät pääsevät toistaiseksi kuin koira veräjästä, vaikka eivät ole uusineet jätevesijärjestelmäänsä kuten sääntely edellyttää.

Jätevesijärjestelmien uudistamisen takaraja on torstaina. Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan uutta takarajaa ei ole tulossa.

Jätevesiuudistuksen valvonnasta Savonlinnassa vastaava ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen arvostelee päättäjiä siitä, että laaditaan lakeja, joita käytännössä vain tunnolliset ihmiset noudattavat.

– Änkyröitä ei saada asiaa hoitamaan, vaikka kuinka kiinteistö on rannalla tai pohjavesialueella.

Hänen mukaansa kunnissa pitäisi olla resursseja moninkertainen määrä, jotta olisi saatu ajoissa remonttihommiin kaikki, joita jätevesijärjestelmän uusiminen koskee.

Lokakuun lopun määräaika koskee pohjavesialueilla ja alle 100 metriä rannasta sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmiä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keväällä tekemän laskelman mukaan pohjavesi- ja ranta-alueilla oli noin 114 000 kiinteistöä, joiden jätevesijärjestelmät eivät täytä uusia vaatimuksia.

Kuntaliitosta arvioidaan, että määrät eivät ole keväästä merkittävästi pienentyneet.

Määräajan päättymisestä ei heti ole seuraamassa velvoitteen piirissä oleville kiinteistönomistajille mitään.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo ympäristönsuojelulakia, jätevesiasetusta ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, joissa hajajätevesivelvoitteista on säädetty.

Ministeri Mikkosen mukaan seuraavaksi omistajille tiedotetaan muutostarpeista ja annetaan aikaa tehdä tarvittavat muutokset.

– Kunnat etenevät seuraavaksi rauhallisesti ja riskiperusteisesti. Alueet, missä vesistönsuojelun kannalta tilanne on kriittisempi, ovat niitä, mihin saatetaan erikseen kohdistaa valvontaa.

Hallitukselta ei ole tulossa uutta takarajaa jätevesijärjestelmien puutteiden korjaamiseksi. Myöskään muita toimia ei ole luvassa.

– Tilannehan alkaisi olla kohtuutonta oikeusturvan kannalta sellaisilla, jotka ovat hoitaneet asian ajoissa kuntoon.

Mikkonen korostaa, että Syken laskelmissa saattaa olla sellaisia kiinteistöjä, joita säädökset eivät koske.

Kunnostusta ei tarvita esimerkiksi silloin, jos kiinteistössä on kantovesi ja ulkohuussi.

Kunnostusta ei tarvita silloinkaan, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai sillä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä.

Kunnilla on erinäisiä keinoja alkaa painostaa kiinteistönomistajia jätevesiremonttiin.

Esimerkiksi Kuopiossa ja Savonlinnassa aiotaan ensimmäiseksi lähettää kiinteistönomistajille selvityspyyntö kirjeitse.

– Meillä lähtee loppusyksyn ja talven aikana noin 7 000:lle kiinteistönomistajalle kirje, jossa kerrotaan, että saneerausvelvoite voi olla ja pyydetään kiinteistönhaltijalta selvitystä, kertoo Rautiainen Savonlinnasta.

Ne, jotka eivät vastaa, saavat uuden kirjeen.

– Siinä ilmoitetaan, että tulemme tarvittaessa paikan päälle käymään, Rautiainen sanoo.

Järeimpänä keinona voidaan käyttää uhkasakkoa, mutta sitä voi Rautiaisen mukaan Savonlinnassa käyttää kunnan resurssien rajallisuuden vuoksi vain kohteissa, joissa arvioidaan olevan merkittävä ympäristöriski.

– Sakko ei kohdistu tavalliseen kansalaiseen, vaan sen täytyy olla yritys tai mökkikylä, jonka kohdalla lähdetään harkitsemaan.

Kuopiossa kiinteistöjä aiotaan ottaa valvontaan satunnaisotannalla. Uhkasakkoja ja teettämistä varaudutaan käyttämään.

– Teettämisessä on kyse siitä, että tarvittava remontti tehdään ja peritään asukkaalta maksut, sanoo Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.

Hän uskoo, että aika moni hakee seuraavaksi poikkeuslupaa esimerkiksi vähävaraisuuden perusteella.

– Mutta jos on esimerkiksi keskituloinen pariskunta ja molemmat käyvät töissä, tähän ei ole mitään mahdollisuuksia.

Jätevesisääntelystä on kiistelty 15 vuotta. Sitä on lievennetty pari kertaa matkan varrella.