Jani Mäkelä ei saa muista puolueista tukea kritiikilleen Valtosta kohtaan – Kaikkonen: Suomella on täysi sananvapaus

Turvallisuuspolitiikka

Yhdysvaltoja pitää voida arvostella, vaikka se on tärkeä liittolainen. Tätä mieltä on enemmistö STT:n haastattelemista eri puolueiden johtavista poliitikoista. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) saa siten toiminnalleen laajaa tukea.

Kukaan ei ole täysin samaa mieltä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän kanssa. Mäkelä sanoi perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että ulkoministerin pitäisi harkita vastaisuudessa tarkemmin, miten puhuu Yhdysvalloista.

Valtonen kommentoi Münchenin turvallisuuskokouksessa, että Yhdysvaltojen ”pakka on sekaisin” Ukraina-politiikassa, koska sillä ei vaikuta olevan suunnitelmaa.

– En välttämättä ihan samaa ilmaisua käyttäisi kuin ulkoministeri, mutta onhan yhdysvaltalaisten lausunnoissa jonkun verran kirjavuutta kieltämättä ollut viime viikkojen aikana. Siinä saattaa olla kyse neuvottelutaktiikasta tai sitten ei, sanoo keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kaikkonen painottaa, että Suomella on täysi sananvapaus ja kantoja voi ja pitää tuoda esille jatkossakin.

– Itse asiassa olisi toivonut valtion johdolta vähän selkeämpää ilmaisua vaikkapa siinä itsestäänselvässä asiassa, että Grönlanti kuuluu Tanskalle.

Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen nostaa esille sananvapauden.

– Yhdysvallat on maa, joka kestää kritiikkiä myös läheisiltä liittolaisiltaan. Yhdysvallat otti Münchenin turvallisuuskokouksessa selkeästi kantaa sananvapauden puolesta, käyttäkäämme itsekin sitä.

Valtonen kuittasi itsekin myöhemmin Mäkelän arvostelun Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa sanomalla, että ”olen ymmärtänyt, että meidän valtavan hyvä hallituskumppanimme esiintyy kernaasti sananvapauden puolustajana”.

Valtonen sanoi lisäksi, että Suomella ei ole mitään syytä varoa sanojaan yhdysvaltalaisten liittolaisten kanssa.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mielestä Valtonen on kommentoinut aivan oikein Yhdysvaltojen hajanaista viestintää. Yhdysvaltojen fokus on Koskelan mielestä ollut monessa kohtaa väärässä paikassa, kun sen pitäisi olla itsestäänselvästi Ukrainan suvereniteetissa.

– Pidän tosin harmillisena sitä, että Suomen hallituksen linja on sekava. Samaan aikaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra antoi kiitosta (Yhdysvaltain varapresidentti) J.D. Vancen puheelle ja Valtonen sanoo, että Yhdysvaltojen pakka on sekaisin.

Toisaalta Purra on kritisoinut Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia Ukrainan ja Euroopan ohittamisesta. Purra on sanonut muun muassa MTV:n Uutisextrassa pitävänsä Trumpin myötäilyä Venäjän suuntaan erittäin huolestuttavana.

Vance ei ottanut turvallisuuskokouksessa pitämässään puheessa esiin ollenkaan Ukrainaa, mutta ryöpytti kovasanaisesti Eurooppaa ja sen arvoja.

Myös Tuppurainen peräänkuuluttaa Suomen hallituksen kantaa Yhdysvaltojen ”ideologiseen suuntaukseen”.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on sitä mieltä, että ulkoministerin täytyy voida ilmaista näkemyksensä tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa myös silloin, kun asiat eivät ole vielä täysin kristallinkirkkaita, vaan vasta muotoutumassa.

Hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo Valtosen olevan puheissaan selkeä, kuten kuuluukin.

– Liittolaisuus kestää myös suoran puheen. Liittolaissuhteeseen kuuluu luottamus ja avoimuus.

Adlercreutzinkin mielestä Yhdysvaltojen Ukraina-politiikasta on vaikea saada selkoa. Hänen mukaansa siitä ei saa olla epäselvyyttä, etteikö länsi olisi sitoutunut ylläpitämään toisen maailmansodan jälkeistä maailmanjärjestystä, johon kuuluvat sopimukset, luotettavat liittolaisuudet ja yhteiset pelisäännöt.

– Venäjä on sopimukset ja pelisäännöt räikeästi rikkonut ja on oleellista, että sitä ei siitä palkita.

Hallituspuolue kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo olevansa samaa mieltä kuin presidentti Alexander Stubb. Stubb sanoi Münchenissä esimerkiksi, että Euroopassa pitää puhua vähemmän ja tehdä enemmän.

Östmaninkaan mielestä neuvotteluita ei edistä se, että liittolaiset keskenään moittivat ja kyseenalaistavat toisiaan.

– Minä uskon, että yhteinen tavoite Yhdysvalloilla ja Euroopalla on, että me tarvitsemme tulitauon ja rauhan Ukrainaan mahdollisimman nopeasti.

Kaikkosta askarruttaa eniten, millä varmistetaan, että Ukrainan näkemys huomioidaan Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa. Hänen mielestään Euroopan pitää olla vahvasti hereillä ja ryhdistäytyä, jotta maanosan edut tulee turvattua.

Vihreiden Virta sanoo, että Yhdysvallat periaatteessa puhuu monella äänellä.

– Mielestäni ei ole kuitenkaan syytä epäillä, etteikö Trump pyrkisi ratkaisemaan tämän tilanteen mahdollisesti aika nopeasti. Sitä suuremmalla syyllä Euroopan pitää muodostaa nopeasti oma kantansa ja oma toimintavalmiutensa.

SDP:n Tuppurainen kertoo kuulleensa Münchenissä Trumpin Ukraina-erityislähettilään Keith Kelloggin myöntäneen, ettei hän tiedä, mikä on Trumpin Ukrainan suunnitelma.

– Kyllä meillä on varaa esittää kysymyksiä ja ennen kaikkea koota rivimme ja ajatuksemme Ukrainan tuen vahvistamisesta ja viedä se sinne neuvottelupöytään, johon Eurooppa itsestään selvästi kuuluu ja jonne me haluamme.