Asiantuntija varoittaa: Jäätyneiden vesijohtoputkien sulattaminen kannattaa useimmiten jättää ammattilaiselle

Viime päivinä lukuisat vesijohtoputket ovat rikkoutuneet, kun sää on lauhtunut kovien pakkasten jälkeen. Talvi on vasta alussa, joten kovia pakkasjaksoja saattaa olla vielä edessä.

Miten putkien jäätyessä tulisi toimia? Entä miten putkien jäätymistä voi pyrkiä ennakolta välttämään?

– Jos putki on jäätynyt, ykkösneuvo on pyytää paikalle ammattilainen, joka osaa arvioida tilanteen ja miettiä tilanteeseen sopivat sulatusvaihtoehdot ja -ratkaisut, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen STT:lle.

Vesijohtoputket rikkoutuvat säiden lämmetessä pakkasten jälkeen Mäkisen mukaan siksi, että jään tilavuus muuttuu. Putkessa oleva jäätulppa laajenee lämmetessään, mistä syntyvä voima voi rikkoa putken.

Mäkisen mukaan jäätyneitä putkia ei kannata alkaa itse sulattaa. Esimerkiksi kaasuliekillä sulattaminen voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa tulipalon.

Mäkinen ei suosittele myöskään sitä, että kiinteistön omistaja jättää putken itsestään sulamaan. Jos putki on rikki, sulanut vesi saattaa valua havaitsematta rakenteisiin.

– Ammattilainen tietää, mitä riskejä sulattamiseen liittyy ja osaa minimoida ne. Hän pystyy myös ennakoimaan, mitä jään sulaessa saattaa tapahtua ja suojaamaan vuodon varalta rakenteita.

Mäkinen sanoo, että jäätyneet putket kannattaa sulattaa omatoimisesti vain, jos jäätyminen on aiheutunut selvästä syystä, esimerkiksi jos kuistin ikkuna on jäänyt auki.

Vesijohtoputket jäätyvät Mäkisen mukaan tyypillisesti vanhoissa pientaloissa. Vanhoissa rakennuksissa rakenteet sekä eristeet ovat voineet painua tai kulua, mikä voi altistaa putkien jäätymiselle.

– Tyypillisiä riskikohtia ovat vanhojen omakotitalojen kellarit ja alapohjat, joissa kulkee putkia.

Myös pienet halkeamat ja kohdat, joissa putket menevät rakennuksen seinän läpi tai nousevat rakennukseen sisään, ovat riskialttiita jäätymiselle. Jos uuden rakennuksen putket jäätyvät pakkasjakson aikana, syynä on hänen mukaansa rakennusvirhe.

Kun estetään putkia jäätymästä, ennakointi on Mäkisen mukaan tärkeää. Keskeistä on huolehtia riittävästä lämmityksestä sekä eristyksestä.

Rakennuksen eristystä kannattaa parantaa jo kesällä, mutta sitä voi parantaa tarvittaessa myös talvella. Asukkaan tai kiinteistön omistajan kannattaa huolehtia myös rakennuksen jatkuvasta ylläpidosta ja seurata säännöllisesti talon kuntoa.

Mäkinen sanoo, että talvella jäätymisen uhatessa kriittisiä tiloja voi pyrkiä lämmittämään lisälämmittimillä.

– Hätäratkaisu on se, että tuo sähkölämmittimellä lisää lämpöä kellariin tai alapohjaan.

Vesijohtoputkien ympärille on mahdollista asentaa sähkövastus saattolämmitystä varten.

Toisinaan esitetään, että putkien jäätymisen voi estää jättämällä vesihanan hieman tiputtamaan. Mäkinen ei suosittele tätä ratkaisua, koska se kuluttaa turhaan vettä ja voi valvomattomana aiheuttaa vesivahinkoja.

Tätä keinoa kannattaa käyttää hänen mukaansa ainoastaan hätäratkaisuna akuutissa tilanteessa, kun odottaa ammattilaisten saapumista paikalle.