Hallitusta kasaavat puolueet ajavat laajasti kovempia rangaistuksia – "Muuntyyppiset toimenpiteet ovat usein vaikuttavampia", sanoo professori

Hallitusneuvotteluihin kokoontuneet puolueet kannattavat laajasti kovempia rangaistuksia esimerkiksi väkivaltarikoksista ja muista vakavista rikoksista.

Kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit puhuivat kovempien rangaistusten puolesta vaaliohjelmissaan. Myös RKP ilmaisi avoimuutensa asian tarkastelulle ennen hallitusneuvotteluiden alkamista.

Rikosoikeuden professori pitää todennäköisenä, että uusi hallitus puuttuisi ainakin tiettyjen rikosten rangaistuksiin, mutta myös pitää muuntyyppisiä toimia usein vaikuttavimpina rikosten ehkäisyn kannalta.

Vaalien alla kokoomus uusi linjauksensa kovemmista rangaistuksista ampuma-aserikoksiin ja katujengien välisiin yhteenottoihin. Puolue on esitellyt keinoja nimenomaan jengi- ja nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta kiinnittää huomiota siihen, että hallitustunnusteluissa kokoomus kysyi muilta puolueilta jengi- ja nuorisorikollisuuden torjunnasta.

– Jotain siihen liittyvää tulee todennäköisesti hallitusohjelmassa olemaan, Melander arvioi.

Hän pitää todennäköisenä myös sitä, että ampuma-aserikoksia koskevaa sääntelyä uudistetaan ja mahdollisesti myös kiristetään. Kokoomus on rangaistusten koventamisen ohella esittänyt, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen yleisellä paikalla tulisi rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena.

– Viime vaalikaudella eduskunnassa on kiinnitetty huomiota ampuma-aserikoksia koskevien säännösten uudistamiseen, Melander sanoo.

Melander viittaa kokoomuksen Pihla Keto-Huovisen laatimaan lakialoitteeseen, jonka allekirjoitti yli puolet kansanedustajista. Aloite raukesi vaalikauden päättyessä. Nyt Keto-Huovinen istuu hallitusneuvotteluissa oikeuspolitiikkaa koskevassa työryhmässä.

Perussuomalaiset puolestaan haluaisi lisätä henki- ja väkivaltarikosten vähimmäisrangaistuksia. Puolue myös haluaa, että niistä ja raiskausrikoksista tuomitaan aina ehdotonta vankeutta.

Lisäksi perussuomalaiset myös ajaa rikosoikeudellisen vastuun alentamista ”esimerkiksi vuodella”. Vastuu alkaa nykyisin 15-vuotiaana. Puolue myös koventaisi rangaistuksia esimerkiksi poistamalla niin sanotut paljousalennukset sekä pidentämällä aikaa, joka edeltää elinkautisvangin vapauttamista.

Hallituspohjan pienistä puolueista myös kristillisdemokraatit haluaa koventaa väkivaltarikosten ja muiden vakavien rikosten rangaistusasteikkoa.

RKP ei vaaliohjelmassaan maininnut rangaistuksia sanallakaan. Sen sijaan hallitustunnusteluissa se raotti ovea rangaistusten kiristämiselle.

– Jengi- ja nuorisorikollisuuden uudet muodot voivat edellyttää myös rikoslainsäädännön rangaistusasteikkojen ja koventamisperusteiden tarkistusta. Sen sijaan rikosoikeudellisen rangaistusvastuun alaikärajaa ei tule laskea, ruotsalainen eduskuntaryhmä vastasi Petteri Orpolle (kok.) hallitustunnustelujen aikana.

Melander sanoo, että muutokset rikoslakiin harvoin lieventävät rangaistuksia.

– Meillä oli edellisellä vaalikaudella seksuaalirikoslain uudistus, joka tosiasiassa merkitsi myös sen ankaroittamista. Toki se merkitsi myös seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojan vahvistumista, hän sanoo.

Hän sanoo, että rangaistusasteikon tai tuomioiden koventaminen on harvoin ensisijainen keino rikollisuuden vähentämiseksi. Melander huomauttaa, että rangaistusten koventaminen kasvattaa myös vankilukua ja sitä kautta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

– Muuntyyppiset toimenpiteet ovat usein vaikuttavampia. Usein tutkimustulokset viittaavat siihen, että asteikon koventamisen vaikutukset rikolliseen toimintaan ovat aika marginaalisia, Melander sanoo.

Puolueista kokoomus on vaatinut nykyisen ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä sekä puhunut myös jengirikollisille tarkoitetun exit-toiminnan eli rikollisen elämän jättämistä koskevan toiminnan laajentamisen puolesta. Myös RKP on puhunut ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä.

Yhtä kaikki Melander pitää hyvänä, että rikollisuuden torjunnasta puhutaan.

– Pitää muistaa, että rikosoikeus on kovin väline, mitä voidaan käyttää. Näin rikosoikeustutkijana ajattelen, että rikosoikeutta käytetään viimesijaisena toimenpiteenä.

Oikeuspolitiikkaan ja sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ratkotaan hallitusneuvotteluissa omassa ryhmässä. Sitä johtaa entinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), joka muistettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa kovempien rangaistusten ajamisesta.

Rikosoikeudellisten rangaistusten ohella sisäistä turvallisuutta pohditaan useista muistakin näkökulmista. Myös näistä löytyy puolueiden vaaliohjelmista yhteisiä linjoja.

Halu lisätä poliisien määrää yhdistää kaikkia hallitusneuvotteluihin osallistuvia puolueita. Itse asiassa sopivasta määrästä käytiin vaaliohjelmissa suoranaista kilpalaulantaa.

Suomessa on nykyisin noin 7 500 poliisia, kertoo Suomen poliisijärjestöjen liiton SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne. Määrä on kasvanut viime vaalikausilla sen jälkeen, kun se laski koko 2010-luvun alkupuoliskon. Pohja nähtiin vuonna 2017, jolloin poliiseja oli 7 150.

Vaalit voittanut kokoomus ja hallitusneuvotteluiden pienin puolue kristillisdemokraatit haluavat Suomeen vähintään 8 000 poliisia. RKP toivoo, että Suomessa on ”tulevaisuudessa 8 200 poliisia”. Voiton vie perussuomalaiset, joka nostaisi poliisien määrää ”pikaisesti vähintään tuhannella”.

SPJL:n tavoitteena on, että vaalikauden lopussa maassa olisi vähintään 8 400 poliisia. Kyseessä on liittovaltuuston asettama tavoite, joka Rinteen mukaan kuvastaa haluttua suuntaa.

– Olemme realistisia ja tiedämme, että hallitusneuvotteluissa keskustellaan leikkauksista, Rinne sanoo.

Hän on kuitenkin optimistinen, että asialle löytyy edistäjänsä myös tiukassa taloustilanteessa. Rinne oli kutsuttu Säätytalolle kuultavaksi tiistai-iltana.

– Toivon, että pystyn tämän porukan vakuuttamaan siitä, että vaikka jouduttaisin jostain leikkaamaan, niin sisäisestä turvallisuudesta ja oikeudenhoidosta sitä ei pidä tehdä.

Tavoitteen toteuttamista tosin vaikeuttaa työntekijäpula. Aamulehti kertoi viime vuoden lopulla, että poliisikoulun (Polamk) 400 aloituspaikasta täyttyi vain 250.

Kyseessä oli neljäs perättäinen vuosi, kun Polamk jäi uusien opiskelijoiden tavoitteesta. Rinne vetoaa alan houkuttelevuuden kohentamiseksi.

– Kolme asiaa pitää laittaa kuntoon: poliisien palkkaus, työehdot ja työolot.

Laskelmaa liitolla ei ole, kuinka paljon sen tavoitteiden toteuttaminen kustantaisi.