Haavisto: Suomi ei keskustele tällä hetkellä Naton kanssa sotilasliittoon liittymisestä

Suomen ja Ruotsin suhde sotilasliitto Natoon on noussut kansainväliseen keskusteluun viime päivinä.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken antoi torstaina ymmärtää, että Suomi olisi haluamassa Naton jäseneksi. Blinkeniä MSNBC-kanavan aamuohjelmassa haastatellut juontaja Joe Scarborough totesi, että kuulopuheiden perusteella Suomi ja mahdollisesti toinenkin maa haluavat nyt liittyä Natoon. Blinken vastasi väitteeseen toteamalla ”näin on”.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo, että Suomi ei keskustele Naton kanssa sotilasliittoon liittymisestä, eikä Suomessa ole vireillä hanketta Natoon liittymisestä.

–  Suomen turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä muuttumaton, Haavisto totesi suomalaismedialle perjantaina.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluu niin sanottu Nato-optio, eli Suomelle on tärkeää pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan kommentoi Venäjän kunnioittavan Suomen ja Ruotsin oikeutta päättää itse mahdollisesta liittymisestä sotilasliitto Natoon, kun Yle esitti asiasta kysymyksen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Haaviston mukaan Lavrovin kommentti vastaa näkemyksiä, joita Venäjä on aiemminkin esittänyt.

Haavisto muistuttaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä hyväksytystä periaatteesta, jonka mukaan jokaisella maalla on oikeus päättää omasta liittoutumisestaan tai liittoutumattomuudestaan suhteessa sotilasliittoihin.

–  Tämä (Lavrovin kommentti) vastaa tätä periaatetta, Haavisto kommentoi.

Haavisto osallistui torstaina ja perjantaina Ranskan Brestissä EU-maiden ulkoministerien epäviralliseen kokoukseen, jossa keskusteltiin muun muassa Ukrainan tilanteesta. Venäjä on luonut painetta Ukrainaa kohtaan kokoamalla joukkojaan maan rajan tuntumaan.

Haaviston mukaan on vaikea ennustaa, mitä lähiviikkoina tapahtuu.

–  Tänä aamuna nähtiin valitettava kyberhyökkäys kohti Ukrainaa, joka muistuttaa taas siitä, että on monia muitakin tapoja kuin perinteisiä sotilaallisia tapoja sekoittaa maiden elämää ja luoda painetta, Haavisto arvioi.

–  En olisi yllättynyt siitä, jos näkisimme tällaista enemmän lähitulevaisuudessa.

Turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista jännitteistä on keskusteltu tällä viikolla monissa eri kokoonpanoissa. Esimerkiksi alkuviikosta Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat tapasivat Genevessä.

Keskusteluissa ei ole saavutettu varsinaisia ratkaisuja esimerkiksi Ukrainan tilanteeseen, mutta Haavisto pitää tärkeänä jo sitä, että neuvotteluja on ylipäätään pystytty käymään.

–  On avattu diplomatian raide ja itse ainakin toivon, että diplomatian raide tästä jatkuu. Olisi suurta tyhmyyttä jättää tämä diplomatian mahdollisuus käyttämättä, Haavisto sanoo.

Haavisto laskee yhdeksi voitoksi sen, että sotilasliitto Naton ja Venäjän välinen neuvosto pystyi kokoontumaan keskiviikkona pitkästä aikaa.

–  Sikäli kuin ymmärsin Naton jäsenmailta, niin keskustelut sielläkin olivat olleet asiallisia.