EU:n hyljetuotteiden kielto korpeaa maatalousministeri Leppää ­­– eduskunnassa pohdittiin avuksi Pohjanmaan saamelaisia ja Grönlannin inuiitteja

Hyljetuotteiden kaupan kielto Euroopan unionissa harmittaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.).

Leppä joutui esittelemään eduskunnalle keskiviikkona hyljetuotteiden kaupan kieltoa koskevan esityksen, jolla kansallinen lainsäädäntö päivitetään EU-yhteensopivaksi.

Esitys on sinänsä luonteeltaan tekninen, mutta ministeri ei peitellyt tyytymättömyyttään hyljetuotteiden kaupan kieltoon EU:ssa.

– Tämä on hallitseva ja vallitseva tilanne, ja pidän tätä erittäin valitettavana, ministeri puuskahti.

Lepän mukaan kieltoon on yksi poikkeus. Inuiittien tai muiden alkuperäisyhteisöjen pyytämistä hylkeistä peräisin olevia tuotteita saa tuoda unioniin ja myydä sen alueella tietyin edellytyksin. Tuotteisiin on liitettävä todistus alkuperästä.

Vasemmistoliiton Jari Myllykoski jäi pohtimaan, mitä hyljeongelmalle voisi tehdä. Myllykosken mukaan on aivan mahdoton tilanne, että Suomessa hyljetuotteita ei voida kaupallisesti hyödyntää.

Myllykoski toivoi, että Lepällä riittää voimia vääntöön, ettei eduskunnan tarvitse ryhtyä pohtimaan ”kaupallisten inuiittien” tuottamista Grönlannista hyljetuotteiden myyntiin.

– Kun vain alkuperäiskansoilla on tämä myyntioikeus ja kun meillä saamelaisilla ei ole tätä, koska ei ole siihen alkuperäiskansaan olevaa oikeutusta hylkeisiin, Myllykoski valitteli.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk.) mukaan valiokunnassa käännetään kaikki kivet, että asiassa päästäisiin jotenkin eteenpäin.

– Yksi pohdinnan arvoinen asia on se, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, ja kun hylkeet laskeutuvat sinne Tenolle, niin totta kai silloin ainakin alkuperäiskansalla on oikeus ne sieltä pohjoisesta hävittää.

Tällöin tulee Kalmarin mukaan pohdintaan sekin, että saamelaisasiat koskevat aina koko Suomea, esimerkiksi pääkaupungin saamelaisia.

– Pohdinkin sitä, eivätkö ne koske myös Pohjanmaan saamelaisia.

Kalmari arvioi, että ulottuvilla olisi noin 500 000 euron arvoinen potti, jos hylkeet voitaisiin hyödyntää.

– Sen lisäksi, kun kanta olisi järkevästi säädelty, saisimme sitä suomalaista kalaa ruokapöytiin, mitä kaikki niin kovasti toivovat.

Kalmarin mielestä hyljetuotteiden kauppa pitäisi sallia, koska hylkeet ovat ongelma uhanalaisille kalakannoille ja suurin uhka rannikkokalastukselle.

– Ne tuottavat vähintään puolen miljoonan tappiot vuosittain kalastajille. Kolmanneksi on järjetöntä, että arvokas raaka-aine on vailla kaupallista mahdollisuutta samaan aikaan kun puhumme ruokahävikistä.

EU edellyttää Suomenkin nimeämään kansallisen toimivaltaisen viranomaisen, jonka tehtävänä on avustaa tulliviranomaisia varmistamaan Suomeen tuotavien hyljetuotteiden alkuperätodistukset. Tehtävän saa kontolleen Suomen riistakeskus.

Leppä sanoi pitävänsä EU:n kieltoa käydä kauppaa Itämereltä metsästetyistä hylkeistä tehdyillä tuotteilla ongelmallisena luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja metsästyskulttuurin näkökulmasta.

Lepän mukaan Suomi on raportoinut useasti asiasta komissiolle ja muille jäsenmaille ja esittänyt tarpeen muuttaa EU-lainsäädäntöä.

– Valitettavasti Suomen näkemyksille asiassa ei ole toistaiseksi löytynyt vastakaikua. Jatkamme kuitenkin asian esillä pitämistä.

Maa- ja metsätalousministeriö on Lepän mukaan valmistelemassa esitystä, jonka mukaan rannikkokalastajalle maksettaisiin korvausta pyydyksiltä poistettujen hylkeiden asianmukaisesta käsittelystä ja kuljettamisesta aiheutuvista kustannuksista.

– Tämä kohdentaisi pyyntiä nimenomaan haittaa aiheuttaviin yksilöihin, ja tämä asetus on tarkoitus saattaa voimaan tulevalla kaudella.

Leppä sanoi Suomen jatkavan ponnistuksiaan asiassa, vaikka aiemmat taistot onkin hävitty.

– Haluamme, että säädelty, hyvin toimiva ja sekä eettisesti että kestävästi hoidettu hylkeiden ja hyljetuotteiden kauppa olisi mahdollista, ministeri summasi.