EK:n Häkämies kyseenalaistaa Orpon hallituksen jarruttelun Brysselissä
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kyseenalaistaa neuvottelutaktiikan, jossa Petteri Orpon (kok.) hallitus vastustaa EU:n kilpailukykyrahastoa.
Häkämiehen mukaan hallituksen linja itsessään olisi johdonmukainen ja hyvä, jos sillä päästäisiin nykyistä parempaan tulokseen asiassa. Hänen kokemuksensa perusteella kieltävä kanta unionissa johtaa kuitenkin siihen, että se on nopeasti kuultu eikä maa pääse vaikuttamaan lopputulokseen.
– Onko se voittava kanta, että ollaan oikeassa, mutta ollaan yksin oikeassa? hän kysyy.
Häkämies puhui Brysselissä medialle tilaisuudessa, jossa EK kävi läpi tavoitteitaan tulevan EU-komission kaudelle. Kiista Euroopan kilpailukykypolitiikan suunnasta puolestaan on lähes ikiaikainen.
Harvinaista sen sijaan on, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja kokoomusjohtoinen hallitus joutuvat perkaamaan julkisuudessa toistuvasti eriävää näkemystään suomalaisen yrityselämän edusta.
Häkämies ei usko, että löyhtyneestä tukipolitiikasta voitaisiin vain palata vahaan.
– Jos paluu olisi realistinen – jos se olisi edes vähänkään realistinen – niin varmasti se olisi meidän linjauksena. Koska toimivat sisämarkkinat ja paras teknologia voittakoon pitäisi olla se [toimintatapa], eikä valtion tuki.
Kilpailukykyrahasto on poliittisesti tulenarka aihe, koska puhe kääntyy sen seurauksena nopeasti rahaan. Siinä keskustelussa hallitukselle on tarjolla vain miinusmerkkisiä irtopisteitä.
Yritysten avustaminen uudesta rahastosta tuskin onnistuisi vain vanhoja rahoja kohdentamalla, jolloin tarvitaan uutta rahaa. Se tarkoittaa joko jäsenmaiden jäsenmaksujen kasvattamista, uusien veroa muistuttavien maksujen säätämistä EU-tasoisesti tai uutta eurooppalaista yhteisvelkaa.
Rahaston puolustajat vetoavat Kiinan ja Yhdysvaltojen harjoittamaan tukipolitiikkaan ja EU:n omien valtiotukisääntöjen hölläämiseen koronaviruspandemian takia. EU:ssa ei ole vieläkään täysin palattu vanhoihin tukisääntöihin, joten Saksa ja Ranska voivat houkutella investointeja Euroopan sisältäkin muita isommilla tuilla.
Uudesta rahastosta on toivottu ratkaisua, jolla pirstaleinen valtiontukikilpailu unionin sisällä saataisiin hallintaan.
Viime viikolla elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) toisti Brysselissä Suomen kannan, jossa ratkaisuna toivotaan paluuta koronaviruspandemiaa edeltäneeseen tukipolitiikkaan. Rydman sanoi uskovansa, että rahasto vain siirtäisi maiden välisen kilpailun toiselle tasolle.
– Sitten käytäisiin kilpailua siitä, kuka onnistuu lobbaamaan omalle alueelleen parhaat investointituet siitä yhteisestä rahastosta. Ja oman havaintoni mukaan silloin, kun kovasti kilpaillaan yhteisistä EU-rahoista, niin harvoinpa Suomi on ollut erityisen voittavalla puolella.
Häkämies on eri mieltä siitä, että suomalaiset yritykset eivät voisi saada rahaa meriittipohjaisesta rahastosta. Hänen mukaansa toistaiseksi on myös liian aikaista sanoa, miten rahasto pitäisi rahoittaa.
Hän sanoo, että jokaiseen rahoituskeinoon liittyy oma vaikeutensa.
– On selvää, että kaikkeen yhteisvelkaan on varauksellinen suhde. Mutta sen kategorista poissulkemistakaan ei kannata tässä vaiheessa tehdä, hän sanoo.
On hyvin mahdollista, että hallitus vielä muuttaa kantaansa jossain vaiheessa. Esimerkiksi Rydman viittasi viime viikolla siihen, että neuvottelupositiot voivat lähentyä asian edetessä.
Huhtikuussa neuvottelutaktiikan suuntaan vihjasi myös pääministeri Orpo. Hän intoutui puhumaan asiasta sen jälkeen, kun Häkämies oli kirjoittanut viestipalvelu X:ään asiasta, että juna liikkuu ja yksin ei ole hyvä jäädä.
Orpo tyrmäsi tuolloin ajatuksen uusista yhteisrahoitteisista rahastoista.
– Se sopii joillekin tahoille, kuten EK:lle ja sosiaalidemokraateille, hän sanoi.