Diakonissalaitos: Alaikäiset turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset tarvitsevat kipeästi psykiatrista hoitoa

Noin kolmasosa yksin tulleista alaikäisistä turvapaikanhakijoista ja neljäsosa alaikäisistä kiintiöpakolaisista on psykiatrisen hoidon tarpeessa, kerrotaan Helsingin Diakonissalaitoksen tuoreessa raportissa.

Vuosina 2010–2016 kiintiöpakolaisina on tullut Suomeen noin 3 000 lasta, minkä lisäksi maahan on tullut turvapaikanhakijoina tuhansia lapsia. Määrä on Diakonissalaitoksen mukaan niin suuri, että tukijärjestelmät eivät ole pysyneet perässä.

Väkivalta, menetykset, pakolaisleirin olot, läheisten kaipuu, rankat siirtymät ja kulttuurishokki uudessa maassa ovat syitä sille, että lapset oireilevat. Pakolaisperheissä on Diakonissalaitoksen mukaan yhä huonommin voivia lapsia ja pitkittyneitä, vaikeita perhetilanteita. Ilmiö näkyy myös lastensuojelussa, jossa maahanmuuttajalasten osuus on yliedustettu.

– Pelkästään pakomatkoihin liittyy usein erilaista hyväksikäyttöä, kiristämistä, seksuaalista väkivaltaa ja muuta väkivaltaa, Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen projektipäällikkö Marjo Neste kertoo.

Esimerkiksi opettajat ja päiväkodin ohjaajat kohtaavat traumatisoituneita lapsia työssään. Sota ja kovat kokemukset voivat näkyä lapsessa esimerkiksi unettomuutena, painajaisina, puhumattomuutena, vetäytymisenä, ja masentuneisuutena. Helsingin Diakonissalaitos on kouluttanut viimeisten kolmen vuoden aikana runsaat 2 500 pakolaislasten ja -nuorten kanssa työskentelevää henkilöä ympäri maata.

– Kuntien eri toimijat kokevat, että osaamista tarvitaan lisää. Traumahoito ja terapiatyö tulkin välityksellä on erilaista, mutta mahdollista. Psykiatristen sairauksien ja mielenterveysongelmien käsitys on usein erilainen eri kulttuureissa eikä aina osata hakea apua riittävän ajoissa, Neste sanoo.

Diakonissalaitoksen mukaan pakolaiskiintiön kasvattaminen voisi osaltaan helpottaa tilannetta. Hallitummasta tavasta auttaa henkilökohtaisen avun tarpeessa olevia ovat puhuneet myös esimerkiksi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Tällä hetkellä kiintiö on 750 pakolaista vuodessa.

Esimerkiksi pääministeri Sipilä on perustellut pakolaiskiintiön noston mahdollisuutta hallitsemattoman maahanmuuton vähentämisellä ja avun kohdistamisella niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Diakonissalaitos perustelee kantaansa inhimillisillä syillä: kiintiöpakolaisilla on heti maahan tullessaan tieto oleskeluluvan pysyvyydestä, kuntapaikka sekä kotouttamispalvelut. Kiintiöpakolaisen elämä on siis vähemmän epävarmaa ja vähemmän henkisesti kuormittavaa kuin turvapaikanhakijan, jolla ei ole käsitystä tulevasta.

– Tämä ei ole joko tai -malli, mutta voidaan ajatella, että jos kiintiöpakolaisten määrää lisätään että vähentääkö se muuta turvapaikan kysymistä. Hallittu tuleminen on turvallisempaa sekä meille että tulijalle, Neste sanoo.

Kokemukset ennen Suomeen tuloa eivät ole ainoita stressaavia tekijöitä pakolaislapselle. Kotoutumiseen liittyvät stressitekijät vieraassa yhteiskunnassa saattavat painaa jopa enemmän kuin kotimaassa koetut sotatapahtumat. Uudessa yhteiskunnassa täytyy sopeutua vieraaseen kulttuuriin, kieleen, ruokaan, ihmisiin ja ilmastoon.

– Jos laitetaan sodasta tullut lapsi suomalaiseen päiväkotiryhmään ja ajatellaan, että hienoa, hän oppii nopeasti Suomea. Traumojen päälle tulee vieras kieli, ruoka, kulttuuri ja vieras ympäristö niin on ymmärrettävää, että lapset oirehtivat.

– Lapsilla on valtavan hyvä selviytymiskyky, mutta he tarvitsevat apua ja aikaa sopeutumiseen, Neste kertoo.