Bidenin ja Trumpin uusintaottelu presidentinvaalissa suosisi Bideniä, arvioi suomalaistutkija
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ilmoitus pyrkiä jatkokaudelle ei tullut yllätyksenä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
– On nähty koko ajan selvempiä merkkejä siitä, että hän aikoo pyrkiä toiselle kaudelle, Lindén sanoo.
Bidenin ehdokkuuden myötä varmistui, että edellisten presidentinvaalien vastaehdokkaat Biden ja Donald Trump ovat etenemässä myös ensi kerralla vähintään esivaaleihin asti.
– Näkisin niin, että Trumpin ja Bidenin uusintakohtaaminen presidentinvaaleissa olisi demokraattipuolueen kannalta parempi vaihtoehto kuin Biden vastaan joku muu. Mielestäni Bidenilla on paremmat mahdollisuudet voittaa Trump kuin esimerkiksi (republikaanien nouseva johtohahmo) Ron DeSantis, Lindén arvioi.
Tutkijan mukaan Bidenin ikä nousee vääjäämättä esiin vaalikamppailussa. Hän on vaalipäivänä 2024 muutamaa viikkoa vaille 82-vuotias.
– Hän on vanhin presidenttiehdokkaaksi pyrkivä istuva presidentti Yhdysvaltain historiassa. Jos hänet valitaan demokraattien ehdokkaaksi, Bidenista tulee myös tähän asti vanhin suuren puolueen presidenttiehdokas.
Vaikka Trump ei ole yhtä iäkäs kuin Biden, vaalien aikaan Trump on hänkin jo 78-vuotias.
– Trumpiin ei liity vastaavia väitteitä mahdollisesta vanhuudenhöperyydestä kuin Bideniin on yhdistetty. Silti Bidenin korkea ikä ei korostu niin selvästi Trumpia vastaan kuin se nousisi esiin republikaanien muita mahdollisia ehdokkaita vastaan.
Lindén muistuttaa myös siitä, että Trumpilla on presidenttikisaan pyrkijänä ”ainutlaatuista painolastia” sikäli, että tämä on ensimmäinen suuren puoleen ehdokas, joka käy presidenttikisaa ollessaan syytteessä rikoksesta.
Trumpin rasitteena on myös se, että hän jakoi presidenttinä hyvin vahvasti mielipiteitä myös Yhdysvaltain sisällä.
– Osa äänestää siellä ketä tahansa muuta äänestääkseen Trumpia vastaan, tutkija sanoo.
Kovin suosittu ei tosin ole ollut myöskään Joe Biden.
– Bidenin saama kritiikki nousee isommaksi ongelmaksi, jos vastaehdokkaana on joku uusi henkilö, johon ei liity samanlaista painolastia kuin Trumpiin.
Myös sillä on Lindénin mukaan merkitystä, että kun Trump ja Biden olivat edellisen kerran vastakkain, voitti Biden selvästi.
– Eikä Trumpin maine ole noiden vuoden 2020 vaalien jälkeen parantunut.
Löytyykö kummankaan pääpuolueen sisältä ehdokasta, joka voisi haastaa Bidenin tai Trumpin?
– Kaksikko on tässä mielessä hyvin erilaisessa asemassa. Istuvaa presidenttiä ei yleensä haasteta omassa puolueessa, jos hän ilmoittaa pyrkivänsä jatkokaudelle. Uskon, että demokraatit kunnioittavat nytkin tätä kirjoittamatonta pelisääntöä.
Vastapuolella asetelma on Lindénin mukaan hyvin erilainen.
– Trump ei ole istuva presidentti vaan epäonnistunut presidentti sikäli, että hänellä oli mahdollisuus päästä istuvana presidenttinä jatkokaudelle, mutta hän hävisi vaalit.
Lindénin mukaan republikaanien riveissä on ”aika paljonkin” huolta siitä, että Trumpin ehdokkuus olisi demokraattien paras tie Valkoiseen taloon.
Trumpin mahdolliseksi päävastustajaksi republikaaneissa on jo pitkään mainittu Ron DeSantis, mutta tämä ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö kisaan vai ei.
– On arvioitu, että DeSantis voisi voittaa puolueen esivaalin. Hänellä on valtakunnallista nostetta juuri nyt, eikä hänen välttämättä kannata odottaa neljää lisävuotta, Lindén kertoo.
Entinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley on jo ilmoittautunut republikaanien ehdokaskisaan.
– Mikään ei tällä erää viittaa siihen, että Haley menestyisi esivaaleissa. Haley on kylläkin tavannut nousta altavastaajana ohi ennakkosuosikkien.
Lindénin mukaan Trumpille on eduksi, mitä useampia vastaehdokkaita hän saa esivaaleihin ja mitä pitempään moni näistä pysyy mukana kisassa. Tämä hajauttaisi vastaehdokkaiden kannatusta.
Demokraattien Kamala Harris ilmoitti pyrkivänsä jatkokaudelle varapresidenttinä.
– Harris on edelleen siinä mielessä hyvä pari Bidenille, että hän on musta, intialainen nainen ja edustaa näin useita vähemmistöjä. Demokraattien kannattajista merkittävä osa kuuluu vähemmistöihin. Osalle heistä saattaa olla haastavaa, että puolueen presidenttiehdokas on jälleen kerran iäkäs valkoinen mies.
Harrisin panoksen varapresidenttinä on kuitenkin katsottu jääneen odotuksiin nähden vaisuksi.
Mutta kuka voisi olla Donald Trumpin ehdokas varapresidentiksi?
– Huhuja on ollut siitä, että se saattaisi olla Marjorie Taylor Greene. Hän on tullut Trumpin innoittamana politiikkaan vasta hiljattain. Hän sijoittuu republikaaneissa äärioikeaan laitaan, ja lausunnot ovat hyvin räväköitä. Heillä varmaan synkkaisi työparina Trumpin kanssa, Lindén makustelee.