Ammatillisen koulutuksen uudistus tulee tarpeeseen, mutta pelko resurssipulasta riipoo kentällä

Koulutus

Hallituksen keväisen puoliväliriihen yhteydessä esitelty ammatillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen

Tavoitteena on yhtenäistää sirpaleinen koulutus, lisätä tehokkuutta ja yksilöllisyyttä sekä vastata nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Ihanteellisista tavoitteista on jokaisen asianosaisen helppo olla yhtä mieltä. Mutta käytännön tasolla tulevaisuus on kysymysmerkkejä täynnä.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on Suomen suurin ammattillisen koulutuksen järjestäjä.

Samalla myös hallituksen alkuvuodesta päättämien leikkausten suurin kärsijä. Se menettää vuosittaisesta rahoituksestaan 11 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia.

Vaikka tietoa rahahanojen kiristymisestä oli ilmassa, niin mittaluokka ja aikataulu yllättivät täysin.

Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemen mukaan toipuminen on ottanut koville.

– Tieto leikkausten laajuudesta tuli vasta tämän vuoden puolella, kun aiemmin päätöksiä on saatu edellisenä syksynä. Tällainen tahti ei ole kohtuutonta, vaan järjetöntä, hän pamauttaa.

Kun samaan aikaan pitäisi satsata koulutuksen laatuun, käy yhtälö Paloniemen mukaan vaikeaksi.

– Tämä ja ensi vuosi tulevat olemaan erittäin hankalia. Jos leikkaukset olisi porrastettu esimerkiksi kolmen vuoden ajalle, tilanne olisi oleellisesti helpompi.

Tällainen tahti ei ole kohtuutonta, vaan järjetöntä.

Opetuksen järjestäjien eväät eivät välttämättä enää jatkossa riitä nykyiseen koulutustarjontaan.

Jarmo Paloniemi pelkää, että supistukset kohdistuvat sellaisille aloille, joista työllistytään hyvin, mutta jotka ovat kalliita ylläpitää.

– Metsäkoneet ja konekanta yleensäkin vaatii jatkuvaa uudistamista. Onko meillä jatkossa varaa enää hankkia niitä? Tai joudummeko lopettamaan esimerkiksi Muhoksen robottinavetan, hän mainitsee pari esimerkkiä.

Henkilöstömenot ovat kaluston ohella oppilaitosten suurin kuluerä.

Paloniemi ei lähtisi ensisijaisesti etsimään säästökohteita opettajia vähentämällä.

– Opetushenkilöstö on joutunut venymään äärimmilleen. Täytyy kehua heidän motivaatiotaan.

Leikkausten vastapainoksi lanseeratulle reformille Paloniemi jakaa myös varauksetonta kiitosta.

– Esityksessä oli monia hyviä kohtia. Aikuisia sekä nuoria opiskelijoita käsitellään jatkossa yhtenäisesti ja tutkintonimikkeitä karsitaan. Nämä vähentävät byrokratiaa ja tuovat säästöjä. Lisäksi meille on tärkeää, että rahoitus määräytyy entistä enemmän sen mukaan, miten opiskelijat valmistuvat, hän kiittelee.

Ammatillinen opetus on uudistuksen myötä siirtymässä entistä entistä enemmän työpaikoille.

Muun muassa Suomen Yrittäjät on ottanut kantaa joustavamman ja yrityslähtöisemmän opetuksen puolesta. Järjestö on jo pitkään ajanut koulutussopimusta.

Opintojen suoritustapoja tullaankin esityksen mukaan yhdistelemään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti.

Osekkin rehtori korostaa, että koulutuksen järjestäjän kannalta kyseessä on hieman kaksipiippuinen juttu.

– Oppilaitosten resursseja säästyy, mutta johtaako tämä lopulta siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä? Ja onko se suomalaisessa koulutuspolitiikassa viime kädessä enemmän yritysten kuin yhteiskunnan tehtävä, hän pohdiskelee.

Johtaako tämä lopulta siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä?

Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoilla riittää keikkatehtäviin kysyntää jopa oman maakunnan ulkopuolella.

Joukko talotekniikan linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähdössä muutaman viikon pituiselle pestille Terrafamen kaivokselle.

– Yhtiöltä päin tuli kyselyä, ja porukka on innokkaana lähdössä mukaan, toteaa koulutuspäällikkö Esa Lahtela.

Lahtela näkee opiskelujen lomassa tapahtuvan työnteon hyvänä väylänä myös tulevaan uudistukseen.

– Kunhan ei vain käy niin, että opiskelijat revitään täältä kesken opintojen, vaan tutkinto suoritetaan loppuun asti, hän muistuttaa.

Lähiopetus tulee joka tapauksessa muuttamaan muotoaan uudistuksen myötä.

Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) ilmoitti olevansa tyytyväinen, että esityksessä turvataan opiskelijalle oikeus tarvitsemaansa opettajan antamaan opetukseen, arviointiin ja opinto-ohjaukseen. OAJ sai myös läpi vaatimuksensa, että opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja.

Myönteisistä asioista huolimatta järjestö on edelleen huolissaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Saman huolen jakaa myös Esa Lahtela.

– Kalusto meillä on tällä hetkellä ihan modernia ja asianmukaista, mutta siitä ei ole kyllä varaa tinkiä yhtään. Samoin pitää turvata, että opettajavoimia ei leikkausten varjolla aleta liikaa supistaa, hän muistuttaa.

Kunhan ei vain käy niin, että opiskelijat revitään täältä kesken opintojen.

Rakentaminen on suhdanneherkkyydestään huolimatta ala, joka työllistää ja herättää myös opiskelijoiden kiinnostuksen.

Ensimmäistä vuottaan kolmivuotisella talotekniikan linjalla lopetteleva Juho Uusimäki on tyytyväinen alavalintaansa.

– Opetus on ainakin meillä ollut todella laadukasta. Ei mitään moittimista.

– En ole seurannut kovin tarkasti koulutuksen leikkauksista käytyä keskustelua. Mutta toivon, ettei se nyt ainakaan opetukseen kovasti vaikuttaisi.

Juttu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 5.5. Lehden voi tilata täältä .