Ennallistamisasetus – toimiiko demokratia?
Paljon huomiota saanut ennallistamisasetus hyväksyttiin Euroopan neuvostossa. EU-ympäristöministerit äänestivät sen toimeenpanosta.
Ihmeelliseksi koko merkittävän päätöksen tekee Itävallan ympäristöministerin toiminta. Hän nimittäin äänesti vastoin oman maansa parlamentin tahtoa, mikä on ristiriidassa demokratian periaatteiden kanssa.
Itävallan parlamentti on jopa haastanut ministerinsä oikeuteen tästä toiminnasta. Yleensä riidan alaiset päätökset eivät voi johtaa asian etenemiseen, ennen kuin riita on ratkaistu. Ilman Itävallan myönteistä ääntä asetus ei olisi mennyt läpi.
Äänestys päätettiin toteuttaa juuri ennen uuden EU-parlamentin toimikauden alkamista. Uudet parlamentin jäsenet olivat valittuina, mutta eivät olleet vielä aloittaneet varsinaista työtään.
On selvää, että nykyisen parlamentin voimasuhteet eivät olisi tukeneet ennallistamisasetusta nykyisessä muodossaan. Miksi äänestys siis kiirehdittiin juuri tähän hetkeen?
Onko Suomella varaa tällaisiin kustannuksiin?
Suomelle tämä päätös on erityisen merkittävä, sillä Suomi metsärikkaana ja tuhansien järvien maana sekä suurella suopinta-alallaan, kärsii ennallistamisasetuksen tuomista velvoitteista kaikista eniten.
Arvioiden mukaan kustannukset voivat nousta jopa 700 miljoonaan euroon vuodessa, pahimmassa skenaariossa jopa miljardiin. Onko Suomella varaa tällaisiin kustannuksiin?
Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat sinänsä hyviä, jossa halutaan parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä. On kuitenkin tärkeää huomioida lähtökohdat eri jäsenmaissa.
Lontoon luonnontieteellisen museon biodiversiteettitutkimuksen mukaan Suomen luonnontila on säilynyt viimeisen 50 vuoden aikana toiseksi parhaiten Kreikan jälkeen. Suomen luonnon monimuotoisuus on EU:n huippua ja loppuarviossa vielä todetaan, että Suomessa luonto on monimuotoista ja ekosysteemit toimivat hyvin.
Tämä antaa meille luonnon ennallistamiseen perustavat lähtökohdat. Onko siis tarpeen asettaa näin raskaita velvoitteita, kun tilanne on jo valmiiksi hyvä?
Suomessa tietyt tahot ovat kuitenkin huolissaan luonnon tilan huononemisesta ja näkevät ennallistamisen tarpeellisena.
Demokratiaan kuuluu oikean tiedon saattaminen kansalaisten tietoon ja tässä kohtaa on perustellusti kysyä, onko näin tapahtunut. On myös huomionarvoista, että ympäristövaliokunnan lausunnossa vaadittiin muutosta kirjaukseen lehmien ja lampaiden laiduntamisesta.
Tämä kertoo siitä, että tietyt tahot eivät hyväksy tuotantoeläinten positiivista vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Tällaisessa ajassa me nyt elämme.