Päätöksenteon on tuettava tulevaisuudenuskoa
Pakkasmittari näyttää -20 astetta. Lumi narskuu jalkojen alla varhaisena aamuna. Höyry nousee navetan ilmastointiluukuista, kun lastaamme sonneja teurasautoon. On uusi työpäivä.
Yrittäjyys vaatii uskoa tulevaisuuteen. Teemme investointeja, kylvämme keväisin siemenet ja lannoitteet peltoon sekä kasvatamme vasikoita teuraaksi tietämättä lopputulosta. Sama koskee kaikkea yrittämistä ja työntekoa: on uskottava, että työ kantaa hedelmää. Mutta myös realismin on oltava mukana – on oltava edellytyksiä jatkaa.
Viime vuodet eivät ole olleet helppoja. Maataloudessa, rakennusalalla ja monilla muilla aloilla kustannukset ovat nousseet rajusti. Polttoaine, lannoitteet, rehut, rakennustarvikkeet, lainojen korot – kaikki maksavat enemmän.
Samalla työttömyys on kasvanut jo kaksi vuotta. Pelkästään viime vuonna tehtiin konkursseja eniten koko 2000-luvulla. Jopa moni suurempikin yritys ajautui konkurssiin. Ihmisten luottamus tulevaisuuteen on koetuksella, ja se on vakava asia.
Syitä tilanteeseen on monia. Ennakoitavuus on käynyt heikoksi, mikä näkyy arjessa: monella on epävarmuutta, uskaltaako investoida uutta, tai riittävätkö rahat seuraavaan sähkölaskuun. Säilyykö työpaikka, saako lainaa. Mitä tuotteesta maksetaan tulevana vuonna.
Suomalaisen yhteiskunnan menestys rakentuu siihen, että jokaiselle annetaan mahdollisuus onnistua.
Valtion tehtävä on nyt pitää pää kylmänä. Tarvitaan säästöjä, mutta ratkaisut eivät saa lisätä epävarmuutta. Oulaskankaan yöpäivystyksen sulkeminen on esimerkki ratkaisusta, jollaisia ei pidä tehdä. Kaikkien valtiovallan toimien tulisi lisätä vakautta kansalaisten elämässä.
Santeri Alkio kirjoitti jo yli sata vuotta sitten, että yhteiskunnan tulee tarjota apua, mutta sen ei tule tehdä ihmisistä avun varaan tottuneita. Parasta tukea on, kun kannustetaan tekemään työtä ja kasvamaan vastuuseen omasta elämästään.
Tässä on syvää viisautta. Suomalaisen yhteiskunnan menestys rakentuu siihen, että jokaiselle annetaan mahdollisuus onnistua. Päätöksenteossa on keskityttävä siihen, miten turvataan yrittäjyyden edellytykset ja koko maan elinvoimaisuus.
Verotuksen uudistaminen Viron mallin suuntaan tukisi investointeja. Kotitalousvähennyksen nostaminen loisi työtä ja vähentäisi harmaata taloutta. Itä-Suomen erityistalousaluekokeilu tarjoaisi vaikeuksissa oleville alueille uusia mahdollisuuksia.
Perheet ovat myös avainasemassa. Keskustan perhepaketti tukisi lapsiperheitä konkreettisesti – vanhempainetuuksien verovapaus ja opintotuen huoltajakorotuksen laajentaminen auttaisivat arjessa. Tarvitsemme lapsimyönteistä Suomea, jossa perheellistyminen on mahdollista kaikille.
Täältä pohjoisesta katsottuna juuri tällaisilla päätöksillä varmistetaan, että työtä, yrittämistä ja perheiden elämää kannattaa jatkaa. Siinä olisi kuluvalle vuodelle hyvät tavoitteet!