Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi valittu Rinne otti vastaan paljon töitä pienemmällä palkalla – uskoo valiokunnan kolhun saaneen arvovallan tulevan kuntoon keskustelemalla

Perustuslakivaliokunta

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi keskiviikkona valittu Antti Rinne (sd.) uskoo keskustelun voimaan, kun hän ryhtyy johtamaan Haavisto-jupakassa kolhun saanutta valiokuntaa.

Presidenttikin on toivonut, että tuleva puheenjohtaja pystyy palauttamaan perustuslakivaliokuntaan asiallisen ja sen tehtävää kunnioittavan hengen.

Rinteen käsitys on, että perustuslakivaliokunta on toiminut vakaasti ja hyvin. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuun käsittelyn yhteydessä on kuitenkin ollut tilanteita, joissa tietoja on vuotanut ulos.

–  Luulen, että yhteinen keskustelu riittää siitä, mitkä ovat niitä luottamuksellisia asioita, joita valmistelun kestäessä ei ole tarkoitus ulos kertoa. Ne ovat luottamuksellisia hyvästä syystä. Kun tähän kiinnittää huomiota, uskon että nämä asiat ovat kunnossa, Rinne sanoi STT:lle.

Hän kertoo suostuneensa Johanna Ojala-Niemelän (sd.) sairausloman ajaksi ehdolle tehtävään, vaikka palkka putoaa 2  000 euroa kuukaudessa ja työmäärä lisääntyy.

–  Ajattelin, että jos osaamiseni on paremmassa käytössä tässä nyt Johannan sairausloman ajan, niin kyllä tämän kestää. Haluan auttaa suomalaisia perustuslakivaliokunnan kautta ja SDP:tä tietenkin, kun tuuraajaa tarvittiin.

Rinne on koulutukseltaan juristi, kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan edellytetään olevan.

Perustuslakivaliokunnan jäsenten pitäisi nopeasti pystyä jättämään valiokunnan ulkopuolinen poliittinen kuohunta ovien taakse, sillä valiokunnan käsittelyyn on pian tulossa isoja ja tärkeitä lakipaketteja mahdollisesta valmiuslaista tartuntatautilakiin ja sote-kokonaisuuteen.

–  Mielestäni on olemassa ennemmin tai myöhemmin aika paljon riskejä, että valmiuslainsäädäntö joudutaan ottamaan uudestaan käyttöön. Siinä täytyy koko porukan valiokunnassa olla tarkkana. Tilannetta pitää arvioida ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta suhteessa kokonaisuuteen.

Perustuslakivaliokunta onkin valmis kokoontumaan myös eduskunnan istuntotauon aikana, jos tarve vaatii.

–  Tartuntatautilakiakin varmaan tullaan tammikuussa käsittelemään riippuen siitä, mitkä ovat muiden valiokuntien aikataulut.

Rinne sanoo haluavansa uskoa, että perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat halukkaita toimimaan hyvien pelisääntöjen pohjalta ja keskinäistä luottamusta rakentaen.

Tuore puheenjohtaja ei halua sen enempää Haavisto-mietintöä koskevia tapahtumia kommentoida, koska hän ei silloin ollut perustuslakivaliokunnassa. Hän huomauttaa kuitenkin, että samaan lopputulokseen valiokunnassa voi päästä, vaikkakin siihen on tultu eri näkökulmista.

Se ei hänen mukaansa ole oikeudellisessa arvioinnissa mitenkään poikkeuksellista, eikä vielä tarkoita sitä, että politiikka ja juridiikka olisivat menneet sekaisin.

–  Perustuslakivaliokunnassa on hyvä pyrkimys päästä yksimielisyyteen. Pyrkimys yksimielisyyteen ei saa kuitenkaan ylittää sitä, että jos jollakin jäsenellä on aito vakaumus siitä, että oikeus on näin, miten hän sitä tulkitsee, niin kyllä hänellä pitää olla oikeus eriävä näkemyksensä ilmoittaa.

Myös omien korjausehdotusten esittäminen mietintöön on nykyään mahdollista tehdä sähköpostilla eikä vain suullisesti, kuten aiemmin.

Rinteen mielestä valiokunnista tulevista vuodoista pitäisi päästä eroon. On tärkeää, että eduskunnassa poliitikot voivat luottamuksellisesti keskustella ja saada tietoa ilman pelkoa sen ennen aikaisesta tai väärästä vuotamisesta ulos, hän sanoo.

Mediaa Rinne ei kritisoi, koska hänen mielestään oikeusvaltiossa median yksi keskeinen tehtävä on vahtia sitä, mitä päätöksentekijät tekevät ja miten he toimivat.

Hänen mielestään toimittajia voisikin yrittää pitää paremmin ajan tasalla valiokunnissa käsittelyssä olevista asioista ilman, että luottamuksellisen tiedon luottamusta petetään.