Turkki hakee sotatoimilleen oikeutusta kiristämällä ja uhkailemalla

Turkki käynnisti keskiviikkona laajat sotatoimet Syyrian rajalla. Sen tavoitteena on saada hallintaansa rajan läheisyydessä sijaitsevat kurdialueet.

Turkin päätös hyökätä kurdialueelle ei ollut yllätys. Se on pyrkinyt laajentamaan omaa vaikutusvaltaansa Syyrian vastaisella rajavyöhykkeellä jo pitkään. Turkin perimmäisenä tavoitteena on rakentaa maiden rajojen väliin ”turvavyöhyke” maan sisäisen turvallisuustilanteen parantamiseksi.

Kipinän Turkin sotaretkelle antoi presidentti Donald Trump päätös vetää Yhdysvaltain-joukot pois Turkin ja Syyrian vastaiselta rajalta. Tähän tilaisuuteen Turkki tarttui viipymättä.

Kurdeille Trumpin päätös on erittäin katkera. Kurdijoukot olivat tärkeässä roolissa Isistä vastaan käydyissä taisteluissa. Yhdysvaltain tuki loppui lähes heti, kun yhteinen vihollinen oli saatu pois pelistä.

Turkin hyökkäys Syyrian kurdialueelle on tuomittu jyrkästi laajasti EU-maissa. EU:n puheenjohtajamaana toimivan Suomen mukaan Turkin toimet syventävät entisestään jo valmiiksi monimutkaista kriisiä.

Suomi keskeytti välittömästi myös uusien asevientilupien myöntämisen Turkkiin. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan ”Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaan käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin”.

Myös Kiina ja monet arabimaat Egyptin ja Saudi-Arabian johdolla ovat arvostelleet Turkin toimia.

EU:n jäsenmaiden on päätettävä, alistuvatko he Turkin presidentin röyhkeän uhkailun edessä vai pitävätkö he kiinni omista periaatteistaan.

Turkin sotatoimialueella asuu paljon siviilejä. Jos alueen turvallisuustilanne heikkenee merkittävästi, sen asukkaat joutuvat lähtemään kotiseudultaan. Sitä, mihin suuntaan väestö pakenee, on vielä vaikea arvioida.

Vaarana on myös, että Turkki irtisanoo Euroopan unionin kanssa vuonna 2016 tehdyn pakolaissopimuksen. EU on maksanut sopimuksen perusteella Turkille valtavia summia, jotta se ei päästä alueensa läpi pakolaisia.

Sopimuksen ansiosta siirtolaisten virta Eurooppaan on pienentynyt merkittävästi. Raja on pysynyt tiiviisti kiinni aina tähän syksyyn asti.

Turkissa on arvioiden mukaan tällä 3,6 miljoonaa syyrialaispakolaista. Maan presidentti Recep Tayyip Erdogan on suorasukaisesti varoittanut, että se avaa ovet uudestaan pakolaisille, jos EU-maat kritisoivat sen sotatoimia Syyriassa.

Erdogan häpeilemättömät uhkaukset eivät jätä mitään arvailujen varaan. EU-maat ovatkin nyt tiukan paikan edessä.

EU:n jäsenmaiden on päätettävä, alistuvatko he Turkin presidentin röyhkeän uhkailun edessä vai pitävätkö he kiinni omista periaatteistaan, vaikka sen seurauksena Eurooppaan voi tulla uusi pakolaisaalto.

Päätös ei ole helppo. EU-päättäjien on hyvä kuitenkin muistaa, että Erdogan ei kiristä heitä ensimmäistä kertaa, – ja tuskin viimeistäkään kertaa, jos EU valitsee tämän polun.