Saksa ja Espanja – iloa ja surua!

Kuluneella viikolla kaikui kaksikin uutista Euroopasta. Toinen oli apeampi saksalainen ja toinen iloisempi espanjalainen. Molemmista vähän syvemmin.

Saksan, Euroopan pitkäaikaisen veturin, voimat ehtyvät entisestään. Ja se on koko unionin, niin siis myös Suomen, kannalta huono asia. Saksa hyötyi suuresti halvasta fossiilisesta venäläisestä energiasta. Se oli riskinottoa, joka nyt kostautuu.

Liittokansleri Scholzin hallitus on yrittänyt panna nyt tuulemaan. Komission sallimien käsittämättömän suurien valtiontukien turvin se on yrittänyt saada kolme suurta puolijohdeinvestoijaa itäisen Saksaan.

Amerikkalaisen Intelin, korealaisen TSMC:n ja niin ikään amerikkalaisen Wolfspeedin yhteensä yli 40 miljardin hankkeisiin Saksa oli sitoutunut myöntämään yli 15 miljardin euron avustusmuotoiset tuet.

Nyt yksi toisensa jälkeen noista alallaan maailman suurimmista ovat joko vetäytyneet, keskeyttäneet tai siirtäneet hankkeitaan. Saksa ei houkuttele. Vaara on, että pitkän valmistelun jälkeen nämä investorit kääntävät selkänsä muullekin Euroopalle.

Euroopan toisella laidalla on toisin. Espanjan taloudessa menee nyt kovaa. Kasvu ylittää 3 prosenttia. No, maan velkasuhde on kuitenkin noin 110 prosenttia ja velan määrä yli 1.500 miljardia euroa. Hyvä siis on, jos paremmin menee!

Kyyninen kurkistelija voi nähdä ainakin osaselityksen hyvään menoon EU:n massiivisissa alue- ja elvytysavustuksissa- ja lainoissa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella, 2021–2027, Espanja saa sanotuista tuki-instrumenteista avustusta yhteensä 119,4 miljardia euroa.

Suuren osan, arviolta 25–35 miljardia euroa vuodessa, maa tulee saaneeksi tuosta potista juuri vuosina  2023–2024. Lisäksi se saa kymmeniä miljardeja EU:n yhteisesti takaamia lainoja. Tällä täytyy olla valtava merkitys maan talouden pyörien vauhtiin.  

Espanjan väkiluku on 47,5 miljoonaa, Suomen 5,6 miljoonaa asukasta. Espanjan BKT on noin 5,4 kertaa suurempi kuin Suomen. Suomi saa avustusmuotoista alue- ja elvytystukia noina seitsemänä vuotena noin 3,8 mrd. Eli, väestömäärältään 8,5 kertaa Suomen kokoinen Espanja saa runsaat 30 kertaa enemmän tukea yhteisesti rahoittamistamme EU:n tukivälineistä.

Entäs sitten, kun elvytysohjelma päättyy? Aluetuet toki jatkuvat, mutta pudotus normaaliin on syvä. Selvää mielestäni on, että suuret saajamaat Espanjan tapaan tulevat entistä äänekkäämmin vaatimaan uusia elvytyspaketteja tai vastaavia, kun vanhat päättyvät.

Sellaisiin ei pidä mennä. Toistan niin monta kertaa aikaisemmin sanomani: EU siirtyy vauhdilla kohti tulonsiirtounionia.