EU:n alamäessä Suomella mahdollisuudet
Talouden kehitystä kuvaavat tilastot puhuvat karua kieltä Euroopan tilanteesta.
OECD:n tilastoviranomaisen mukaan vuoden 2023 bkt-kasvu jäisi EU:ssa päättyneeltä vuodelta 0,6 %:iin, USA:n 5,1 %:iin. Kiinan tilastovirasto arvioi vielä vuoden 2023 alussa, että maan kasvu yltäisi viiteen prosenttiin. Uusin arvio puhuu 3 %:n kasvusta.
Vaikka Kiinan kasvun hidastuminen on selvä muutos taakse jääneeseen on, maan talouden lähihistoria menestystarina. OECD:n mukaan vuodesta 2008 EU-28:n (lukemissa mukana UK) bkt kasvoi 16.370 miljardista eurosta 19.710 miljardiin euroon. Samaan aikaan USA:n vastavat lukemat olivat 14.770 mrd € vuonna 2008 ja 25.400 mrd € vuonna 2022 ja Kiinan 4.590 mrd € vuonna 2008 ja 17.960 mrd € vuonna 2022.
Putinin julma sota on aiheuttanut suurta lisäharmia EU:n taloudelle. Silti se ei yksin selitä unonin alamäkeä. Jäämme EU:ssa jälkeen kaikilla tärkeillä kasvutekijöiden alueilla, osaamisessa, innovaatioissa ja näistä johtuen talouden tuottavuudessa. Meillä on kilpailijoita vähemmän osaavaa työvoimaa ja me ikäännymme nopeimmin. Oma lukunsa ovat energia ja kriittiset raaka-aineet.
Erityisesti EU:n moderni teollinen tuotanto perustuu harvinaisiin raaka-aineisiin ja energiaan. Olemme niissä toivottoman riippuvaisia muusta maailmasta.
Energiassa EU:n riippuvuus muusta maailmasta oli ennen Putinin sotaa noin 60 %. Seuraukset olemme jo nähneet, mutta lopullista laskua vielä tiedetä.
Noin puolessa 34:sta teollisuutemme kriittisimmistä raaka-aineista Kiina on EU:n lähes ainut hankkija. Keskeisillä vihreän ja digitaalisen siirtymän aloilla EU:n oma raaka-aineiden tuotanto mm puolijohteissa, akuissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa tarvittavista raaka-aineista, kattaa vain muutaman prosentin kulutuksestamme.
Suomelle, suuren raaka-ainepotentiaalin omaavalle maalle, tämä tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei pidä menettää.
Mitä vaikeammaksi EU:n ja Kiinan sekä Kiinan ja USA:n poliittiset suhteet kehittyvät sitä enemmän se hidastaa vihreää ja digitaalista siirtymää ja kilpailukykyämme. Samalla se parantaa erityisesti Kiinan kilpailukykyä mm sähköautojen ja aurinkopaneelien tuotannossa.
Tuore esimerkki tästä on kiinalaisen BYD-sähköauton menestys. BYD on ohittanut uusimmassa kuukaisitilastossa Teslan maailman myydyimpänä sähköautona. On, koska kiinalaiset valmistajat ovat voineet hyödyntää maansa hallintaa lähes kaikissa sähköautojen valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden ja komponenttien tuotannossa.
EU:n vastaus on ollut ”Kriittisten raaka-aineiden asetus” eli lainsäädäntö, jolla nopeutetaan ja tuetaan kriittisten raaka-aineiden tuotantoa, jalostamista ja kierrätystä EU:ssa. Suomelle, suuren raaka-ainepotentiaalin omaavalle maalle, tämä tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei pidä menettää.
EU yrittää vetää itseään yläs myös sallimalla jäsenmaille massiiviset valtiontuet (myönnetty yli 4.000 mrd €) omien yritysten tukemiseksi. Tämä on väärä tie ja murentaa unionin tärkeintä koossa pitävää voimaa, reiluja yhteisiä sisämarkkinoita. Onneksi korjausliike on tapahtumassa, mutta paljon pahaa on jo tapahtunut.
Kriittisten raaka-aineiden ohella Suomen muut suuret vahvuudet meneillään olevassa teollisessa ja teknologisessa murroksessa ovat osaaminen, runsaat uusiutuvat, metsäpohjaiset raaka-aineet ja päästötön sähkö.
Erityisesti puhdas sähkö on suuri uusi mahdollisuutemme. Tuulivoiman hyväksyttävyyden parantamiseksi on kuitenkin paljon vielä tehtävissä. Jos siinä onnistutaan Suomi voi puhtaan sähkönsä auttamana nousta merkittäväksi investointikohteeksi muutoin alaviraisessä EU:ssa.