Viljelijää ei jätetä
Traktorimarssi, katkaistut sähköt ja uutiset tuottajien henkisestä uupumisesta ovat tuoneet suomalaisen maatalouden nykytodellisuuden niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin silmiin.
Suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä EU-jäsenyyden aikana. Viljelijät ovat joutuneet pohtimaan tilojen jatkamisen mielekkyyttä.
Viljelijöillä on onneksi suomalaisten myötätunto puolellaan. Lähes kaikki, oppositio mukaan lukien, haluavat säilyttää suomalaisen tuotannon ruokaturvan, työllisyyden, aluepolitiikan ja maatalouden itseisarvon nimissä.
Markkinatulojen menetysten korvaaminen ei onnistu kokonaan poliittisin toimin. Viime viikon budjettiriihessä hallitus teki voitavansa ja päätti toimista kriisin helpottamiseksi.
EU:n tämänvuotista 7,5 miljoonan euron kriisitukea täydennetään syksyn lisäbudjetissa yhtä suurella kansallisella tukirahoituksella.
Lisäksi hallitus myöntää 20 miljoonaa lisärahoitusta viljelijätukiin. Lisämäärärahojen kohdentamisesta keskustellaan tuottajajärjestöjen kanssa.
Ensi vuoden budjettiin lisättiin vielä 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi lähinnä investoineille tiloille. Lisäksi budjettiriihessä vahvistettiin keväällä tehdyt kansallisen tuen ja luonnonhaittakorvausten leikkausten perumiset.
Näiden yhteismäärä ensi vuodelle on noin 27 miljoonaa euroa.
Maatalouden maksuvalmiutta parantavat toimenpiteet ovat iso osa kriisipakettia. Tukien maksatuksia voidaan tänä syksynä aikaistaa.
Lokakuussa maksettavan luonnonhaittakorvauksen ja marraskuussa maksettavan ympäristökorvauksen ennakkomaksuprosenttia nostetaan 75 prosentista 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 70 miljoonan euron tukimäärän maksun aikaistumista.
Lisäksi kansallisia peltotukia ja peltokasvipalkkiota aikaistetaan noin 90 miljoonan euroa vuoteen 2015 verrattuna.
Hallitus päätti myös valtiontakauksista pankkien myöntämille maksuvalmiuslainoille. Myös maatalouden valtion- ja korkotukilainojen lyhennyksiä on mahdollista lykätä. Esitykset näistä annetaan nopeasti eduskunnalle.
Tärkeänä osana kriisipakettia on viljelijän jaksamisen tukeminen. Lomitustoiminnan rahoitus saa 10 miljoonan euron lisäyksen, joka käytetään muun muassa viljelijöiden maksujen alentamiseen.
Sikojen tilavaatimusten siirtymäaikaa jatketaan seitsemällä vuodella. Se poistaa kymmenien miljoonien investointitarpeen ensivuodelta.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa elinkeinolla ei olisi ollut siihen varaa, vaan monen toiminta olisi loppunut.
Hallitus haluaa edistää luomumaidon käyttöä niin valtion kuin kuntien keittiöissä suuntaamalla EU:n maksamaa koulumaitotukea luomumaidolle.
Myös luomumaitoon voidaan jatkossa lisätä D-vitamiinia. Luomumaidon menekin edistäminen lisää luomumaidon tuotantoa ja tätä kautta maatilojen kannattavuutta.
Maito- ja lihavalmisteiden alkuperämerkintöihin valmistellaan muutoksia, jotta kuluttajat voisivat olla varmoja tuotteiden raaka-aineiden suomalaisuudesta. Nämä muutokset vaativat EU-komission hyväksynnän.
Hallitus osoitti ymmärtävänsä viljelijän hädän. Nyt olisi aika koko ruokaketjun ryhtyä toimiin, jotta viljelijä saisi tuotteilleen oikeudenmukaisen hinnan markkinoilta.