Porrastettu sähkövero hillitsemään nousevia siirtohintoja

Sähkön häiriötön saanti on yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksiä. Eduskunta päätti vuonna 2013 laajojen myrskytuhojen jälkeen, ettei pitkiä sähkökatkoja suvaita.

Laissa asetettiin sähkön toimitusvarmuudelle rajat. Taajamissa sähkökatkot saavat kestää enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. Tilanne on saavutettava vuoteen 2028 mennessä.

Laki velvoitti sähköverkkoyhtiöitä käynnistämään miljardien eurojen investoinnit. Vanhentunut ja häiriöille altis sähköverkko on uusittava. Investointien tahdissa sähkön siirtohinnat ovat nousseet.

Suomessa sähkön hinta kuluttajille on EU:n keskitasoa. Kuluttajan sähkölasku koostuu keskimäärin kolmesta yhtä suuresta osasta. Sähkön kulutuksesta, sen siirrosta ja veroista. Verot kerätään sähkön siirtolaskun yhteydessä, joten kuluttajalle siirto näyttäytyy erityisen kalliina.

Siksi esitän, että sähköveroa alennettaisiin porrastetusti. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä sähköverkkoa on paljon asiakasta kohden, on korotuspaine suuri. Porrastettu sähkövero toisi helpotusta näiden alueiden asukkaiden sähkölaskuun. Ruotsissa vastaava alueellinen porrastus on käytössä kuluttajien sähköverossa.

Porrastettua alennusta ei pidä kuitenkaan tehdä korottamalla veroa kaupungeissa, missä monet muut ihmisten elämisen kustannukset ovat korkeammat kuin maaseudulla.

Mistä sitten rahat kuluttajien sähköveron kevennykseen?

Ehdotan, että energiaveron palautuksia yrityksille ei jatkossa maksettaisi fossiilisesta energiasta. Tästä säästyvällä summalla voitaisiin kattaa kuluttajien sähköveron alentamista.

Tämä olisi myös ilmaston kannalta perusteltua. Fossiilinen, päästöjä aiheuttava energia yrityksille kallistuisi. Sähkö puolestaan tuotetaan jo nyt Suomessa yli 80 prosenttisesti päästöttömästi. Toimintojen sähköistäminen on merkittävä keino alentaa päästöjä, sillä uusiutuvan sähkön lisääntyminen ja Olkiluoto kolmosen käynnistyminen tekevät sähköstämme entistä puhtaampaa.

Sähkön siirtohintojen nousupaineita on hiljattain hillitty esityksestäni jo kahdella parannuksella. Siirtohintojen vuotuisille korotuksille tuli 15 prosentin katto estämään räikeitä korotuksia.

Vaikeissa oloissa toimiville yhtiöille voidaan antaa jatkoaikaa aina vuoteen 2036 säävarman verkon toteutukseen. Harvaan asutuilla alueilla jatkoaikoja onkin jo haettu ja myös myönnetty.

Professori Jarmo Partanen selvitti pyynnöstäni, löytyisikö muita keinoja siirtohintojen pitämiseksi kurissa.

Hokkuspokkustemppuja ei ole, mutta esimerkiksi investointien tasausjakson pidennys ja kuluttajien mahdollisuus hyödyntää alhaisen sähkönhinnan hetkiä älyverkkojen myötä ovat kuluttajia hyödyttäviä ehdotuksia.

Näitä viemme työ-ja elinkeinoministeriössä eteenpäin.