Mikä kunta olet henkisesti?
Poikani on parhaillaan Bangkokissa yliopistovaihdossa. Olen kantanut huolta, että hän varmasti muistaa äänestää ennakkoon huhtikuun vaaleissa.
Torstaina puhuttiin puhelimessa ja Tatu otti oma-aloitteisesti esille Ylen vaalikoneen. Oli käyny tekemässä sen ja naureskeli minulle, että hän on henkisesti Kauniainen. Jaan tämän tiedon teille hänen luvallaan.
Minäkin menin tekemään Ylen vaalikoneen. En ole itse ehdolla, joten suhtauduin koneeseen melko vakavasti. Ykköseksi sain keskustan ehdokkaan, tämä tuntui mukavalta. Olimme hänen kanssaan 80 prosenttisesti samaa mieltä.
Mikä kunta olen henkisesti? No, Heinävesi! Heinävesi onkin tuossa lähellä matkalla Joensuusta lapsuuden kuntaani Leppävirralle. Viime vuosina Heinävedellä on tullut käytyä erityisesti Valamon ja Lintulan luostareissa. Heinävesi on nykyään myös Pohjois-Karjalan maakuntaa.
Henkinen kunta -osio on hauska idea Yleltä. Se laittoi miettimään, miksi vastasin 62 prosenttiin kysymyksistä samalla tavoin kuin keskimääräinen ehdokas Heinävedellä. Heinävedelle en ole muuttamassa. Olen joensuulainen ja ehkä puoleksi kontiolahtelainen, sillä Kontiolahdella sijaitsee kovassa käytössä oleva mökkini.
Kauas karkaavat sote-palvelut, pitkät matkat ja talven huonot kelit ovat seikkoja, jotka pelottavat ja saavat ihmisiä jättämään tutut kotikulmansa ja siirtymään isommille paikkakunnille.
Huhtikuun kaksoisvaalit ovat lähipalveluiden kannalta erittäin tärkeät. On pitkälti keskustan ehdokkaiden harteilla puolustaa peruspalveluiden läheisyysperiaatetta.
Suorastaan kriittisen tärkeää läheisyys on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kauas karkaavat sote-palvelut, pitkät matkat ja talven huonot kelit ovat seikkoja, jotka pelottavat ja saavat ihmisiä jättämään tutut kotikulmansa ja siirtymään isommille paikkakunnille. Väen vähenemistä kunnissa ja maakunnissa aiheuttaa myös historiallisen alhainen syntyvyys ja ihmisten muuttaminen työn perässä pois kotiseudultaan.
Tulevien kuntapäättäjien on oltava samaan aikaan sekä realisteja että uutta luovia ajatuksissaan ja päätöksissään. Verotuloissa on harvalle kunnalle tulossa isoja parannuksia eikä tulevan valtionosuusuudistuksen pelastavuuteen voi luottaa.
Nykyään puhutaan paljon kunnan elinvoimasta, vetovoimasta ja pitovoimasta. Näistä on konsulttitoimisto MDI kehittänyt ns. EVP-indeksin auttamaan alueiden ja kuntien kokonaisvaltaista arviointia. Indeksiä voi käyttää apuna muun muassa tilannekuva- ja strategiatyössä.
Kuntalaki velvoittaa kunnat laatimaan kerran valtuustokaudessaan kuntastrategian. Monet kunnat aloittavat valtuustokautensa strategiatyöllä ajatuksena, että strategia ohjaisi kunnan vuosittaista ja suunnittelukausittaista valmistelua ja päätöksentekoa.
Olen pohtinut eri yhteyksissä, että onko järkevää jokaisen kunnan laatia oma strategiansa vai voisivatko esimerkiksi seudun kunnat tehdä yhteisen strategian, joka hyväksyttäisiin kuitenkin jokaisen kunnan valtuustossa. Kunnat tarvitsevat yhä enemmän keskinäistä yhteistyötä. Yhteinen kuntastrategia voisi olla askel tähän suuntaan.