Vehviläinen keskustan ryhmäpuheessa: Nato-jäsenyyden jatkoaskeleet tulee ottaa viivyttelemättä eduskunnan päätöksen jälkeen
Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtioneuvoston esitykselle, että tasavallan presidentti päättää perustuslain mukaisesti Suomen hakemisesta Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi, keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen sanoo keskustan ryhmäpuheessa.
Eduskunta käy palautekeskustelun tiistaina valmistuneesta ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä, jossa odotetusti esitettiin Suomen liittymisestä Naton jäseneksi.
Vehviläinen kiittää kansalaisten vahvaa Nato-jäsenyyden kannatusta, valtiojohdon taidokasta toimintaa ja poliittisten päättäjien laajaa yksituumaisuutta siitä, että Suomen Nato-prosessi on edennyt kevään aikana ripeästi.
– On toivottavaa, että myös jatkoaskeleet sujuvat määrätietoisesti ja viivyttelemättä. Tänään eduskunnassa tehtävän päätöksen jälkeen Nato-tahdonilmaisumme on osoitettavissa Naton neuvostolle pikaisesti, Vehviläinen sanoo.
– Käsityksemme mukaan jäsenyyskeskustelut ovat käytävissä hyvin nopeasti, Suomi saa tarkkailija-aseman ja ratifiointikierros voi alkaa varsin pian nykyisissä 30 Naton jäsenmaassa.
Keskustan mukaan on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-asiassa yhtä jalkaa.
– Hakuvaiheen käynnistyttyä meidän on suunnattava katseemme siihen, millainen Nato-maa haluamme olla. On tärkeää huomioida, että Suomi on liittymässä Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Emme tavoittele vapaamatkustajan asemaa.
Vehviläisen mukaan Suomella on realistinen käsitys siitä, että tilanteen niin vaatiessa myös muiden jäsenmaiden puolustamiseen täytyy osallistua.
– Samalla on myös syytä huomata, että Naton muut jäsenmaat eivät päätä ohitsemme, vaan täysivaltaisena jäsenenä teemme itse päätökset, missä olemme mukana.
Vehviläinen muistutti myös siitä, että Naton jäsenenäkin Suomen puolustuksen tärkeimmän perustan luovat kansalliset puolustusjärjestelyt.
– Yleinen asevelvollisuus, vahva maanpuolustustahto, koko maan puolustaminen ja riittävät resurssit henkilöstön sekä puolustusmateriaalien osalta ovat keskeisintä myös jatkossa. Naton viidennen artiklan turvatakuut merkitsevät ennaltaehkäisevää turvaa, koska Suomi on jäsenenä yhteisen puolustuksen piirissä, keskustapoliitikko sanoo.
EU on kuitenkin jatkossakin Suomelle tärkeä arvo- ja turvallisuusyhteisö, Vehviläinen toteaa.
– Unioni on vahvistamassa omaa puolustusulottuvuuttaan ja tämä on myös Suomen pitkäaikainen tavoite. Tulevaisuudessa on tärkeää, että Nato ja Euroopan unioni pystyvät syventämään yhteistyötään välttäen päällekkäisiä toimintoja ja rakenteita.
Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä.
– Ehkä jatkossa voidaan puhua Naton pohjoisesta pilarista, Vehviläinen sanoo.
– Mailla on paljon toisiaan täydentävää suorituskykyä esimerkiksi ilmapuolustuksessa.
Vehviläinen toteaa, että Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan seurauksena Suomen ja Venäjän välinen suhde on vaurioitunut pahoin ja Suomen Nato-jäsenyys muuttaa suhdetta Venäjään.
– On toivottavaa, että löydämme tulevaisuudessa tavat hoitaa välttämättömiä asioita asiallisesti ja ammatillisesti. Esimerkiksi Itämeren merenkulun turvallisuus ja toiminta yhteisellä pitkällä rajalla vaativat jatkossakin molemmilta mailta järkevää ja käytännönläheistä toimintaa.
Vehviläinen muistutti, että eduskuntaa on pidettävä hyvin informoituna Nato-jäsenyyshakemuksen käsittelystä.
– ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”, näin sanoo perustuslaki. Juuri tänään uskon meidän kaikkien edustajien ymmärtävän, miten tärkeän valtakirjan olemme kansalta saaneet.