Afganistanissa on meneillään lopun alku, arvioi tutkija – lännessä täytyy alkaa varautua Talebaniin vallanpitäjänä
Afganistanin nopea luisuminen Talebanin käsiin viime päivinä on yllättänyt monet niistäkin, jotka osasivat odottaa äärijärjestön menestyvän hyvin taisteluissa maan keskushallintoa vastaan.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki arvioi, että Afganistanissa on käynnissä eräänlainen lopun alku.
Kun Yhdysvaltain johtaman liittouman joukot aloittivat vetäytymisensä toukokuun alussa, oli odotettavissa, että Taleban vahvistaa jalansijaansa maassa, jonka yleisesti pelättiin luisuvan kaaokseen. Liike valloittikin touko-heinäkuussa laajoja alueita Afganistanista, mutta pääasiassa maaseudulla.
Viimeisen viikon aikana Taleban on kuitenkin ottanut hallituksen joukoilta haltuunsa jo 10 maakunnan pääkaupungit. Yhteensä Afganistanissa on 34 maakuntaa.
Torstaina se valtasi Ghaznin kaupungin, joka sijaitsee vain 150 kilometrin päässä pääkaupunki Kabulista. Pääosa Suomeen vuosien varrella tulleista afganistanilaisista turvapaikanhakijoista on kotoisin nimenomaan Ghaznin maakunnasta.
– Taleban on selvästi laittanut isomman vaihteen silmään, Ruohomäki kuvailee.
Hän kertoo tapahtumien nopeuden yllättäneen myös esimerkiksi Yhdysvaltain hallinnon sisäpiiriläiset.
– Siellä oli arvioita, että menee 2–3 vuotta ennen kuin Afganistanin hallinto luhistuu. Ne arviot ovat nyt jo selvästi vanhentuneita. Nyt amerikkalaiset tiedustelulähteet ovat sitä mieltä, että Kabul voisi luhistua jopa 90 päivän sisällä siitä kun amerikkalaiset joukot poistuvat maasta.
Torstaina uutistoimisto AFP:n lähde kertoi, että hallinto on tarjoutunut jakamaan vallan Talebanin kanssa. Sopimuksen ehtona olisi sotimisen lopettaminen.
Taleban on vallannut kaupunkeja etenkin maan pohjoisosassa, mikä on sikäli yllättävää, että se ei ole perinteisesti mitään Talebanin ydinaluetta. Liikkeen vahvinta tukialuetta ovat Kandaharin ja Helmandin maakunnat eteläisessä Afganistanissa.
Presidentti Ashraf Ghani vieraili keskiviikkona pohjoisen tärkeimmässä kaupungissa Mazar-i-Sharifissa valamassa uskoa hallituksen joukkoihin. Kaupungin menetys kaataisi käytännössä koko Pohjois-Afganistanin Talebanin syliin.
– Taleban pyrkii pohjoisessa ennaltaehkäisevään toimintaan, se ei halua mitään Pohjoisen liiton kaltaista toimijaa, Ruohomäki sanoo viitaten Talebanin päävastustajaan 1990-luvun sisällissodassa.
– Sinänsä Talebanilta ihan strategisesti viisas valinta.
Näköpiirissä onkin, että pääkaupunki Kabul saattaa pian jäädä lähes ainoaksi hallituksen kontrollissa olevaksi saarekkeeksi Talebanin hallitsemassa maassa.
Ruohomäki huomauttaa, että sotilaallisesti tilanne on hallituksen joukoille hankala, sillä aloite on koko ajan Talebanilla. Hallituksen turvallisuusjoukot taas joutuvat koko ajan puolustautumaan.
– Turvallisuusjoukot nojautuvat kommandoihin, erikoisjoukkoihin ja aika heiveröisiin ilmavoimiinsa. Armeija ja poliisi taas ovat heikkoja, eikä niistä ole juuri vastusta Talebanille.
Tietyissä kaupungeissa paikalliset vanhimmat ovat kehottaneet hallituksen joukkoja antautumaan taisteluitta verenvuodatuksen välttämiseksi. Viime päivinä on nähty muutamia tällaisia joukkoantautumisia Talebanille.
Tilanne on huonontunut senkin takia, että konfliktiin on tullut mukaan paikallisia sotalordeja, jotka ovat muodollisesti uskollisia keskushallinnolle, mutta ajavat käytännössä omaa agendaansa. Tällainen ”kaikkien sota kaikkia vastaan” on Ruohomäen mukaan kamala tilanne etenkin siviiliväestön kannalta.
Afganistanissa onkin nähty kesän aikana sisäistä pakolaisuutta taistelujen tieltä. Kaupunkisodankäynti on erityisen vaarallista siviilien kannalta, minkä vuoksi asukkaita on paennut monista kaupungeista Talebanin lähestyessä.
Lännen mahdollisuudet tukea Kabulin hallintoa ovat rajalliset. Yhdysvalloilla tai muilla länsimailla ei 20 vuoden sotimisen jälkeen ole minkäänlaista halua uuteen sotilaalliseen interventioon Afganistanissa. Siksi Washingtonissa ollaan pian vaikeiden kysymysten äärellä.
– Pian tässä täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen ja miettiä, miten kohdataan Taleban poliittisena liikkeenä ja Afganistanin vallanpitäjänä, Ruohomäki sanoo.
Hänen mukaansa lännessä on pakko tunnustaa tosiasiat ja hyväksyä, että Taleban on osa Afganistanin monimuotoista dna:ta, ja väistämättä myös osa maan poliittista tulevaisuutta. Sen kanssa täytyy pystyä käymään dialogia, jotta tappaminen saataisiin loppumaan.
Axios-sivuston mukaan Talebanin valloitusten nopeus on yllättänyt jopa monet kokeneet virkamiehet Yhdysvaltain sotilashallinnossa. Presidentti Joe Biden ei kuitenkaan ole tinkimässä vähääkään vetäytymisen aikataulusta. Myös selvä enemmistö yhdysvaltalaisista kannattaa vetäytymistä.
Viesti Bidenin hallinnon sisältä on, että maan puolustaminen on nyt afganistanilaisten itsensä käsissä. Yksityisesti monet johtavat Yhdysvaltain virkamiehet ovat ilmaisseet, ettei heillä ole luottoa Afganistanin hallituksen joukkojen taistelukykyyn. Hallituksen joukot on organisoitu heikosti, minkä vuoksi Yhdysvaltain ilmatuestakin on ollut rajallisesti apua.
Käytännössä koko Afganistanin päätyminen Talebanin hallintaan näyttää siis olevan vain ajan kysymys. Seuraava kysymys kuuluukin, millainen Afganistanista tulisi Talebanin alaisuudessa?
Moni pelkää syystäkin paluuta 1990-luvun vuosiin, jolloin Taleban hallitsi suurta osaa maasta, ja esimerkiksi naisten asema oli äärimmäisen huono. Ruohomäen mukaan Afganistanista ei kuitenkaan ole tulossa täysin samanlaista kuin mitä se oli ennen Yhdysvaltain miehitystä. Talebanin johto ymmärtää, että paluu niihin aikoihin on mahdotonta.
– Taleban pyrkii hakemaan kansainvälistä hyväksyntää, se ei halua Pohjois-Korean kaltaiseksi hylkiövaltioksi. Taleban ymmärtää, että maailma on muuttunut, ja myös afganistanilainen yhteiskunta on muuttunut.
Taleban on joillakin valloittamillaan alueilla esimerkiksi antanut valtion rahoittamien koulujen ja klinikoiden toimia, koska ne ovat tavallisten afganistanilaisten keskuudessa suosittuja. Liike ei suhtaudu julkisiin palveluihin enää samalla tavalla vihamielisesti kuin takavuosina, ja on sallinut jopa tyttöjen opiskelun tietyissä rajoissa.
Uusi Taleban-hallinto olisi kuitenkin kova pala etenkin nuorille ja koulutetuille afganistanilaisille.
– Ei siitä mitään demokraattisen osallistavaa hallintoa tulisi.
Taleban on myös ilmoittanut, että esimerkiksi kansainväliset avustusjärjestöt ja ulkomaiset suurlähetystöt olisivat tervetulleita sen hallitsemaan maahan. Eri asia sitten on, miten hyvin ulkomaalaisten turvallisuus pystyttäisiin järjestämään ja onko tähän ylipäätänsä tahtotilaa.