Lukijalta: Korkeakoulut tarvitsevat lisää vapautta
Suomalaisilla korkeakouluilla on autonomiaa, mutta yhdessä olennaisessa asiassa rajat tulevat nopeasti vastaan. Korkeakoulut eivät voi itse päättää kaikista tarjoamistaan tutkinnoista, vaan yliopistojen koulutusvastuista säädetään valtakunnallisesti ja ammattikorkeakoulujen tutkinto-oikeuksia määritellään toimiluvissa.
Järjestelmälle on perusteensa. Valtio rahoittaa korkeakoulutusta, eikä kaikkea kallista koulutusta kannata rakentaa kaikkialle. Samalla järjestelmä kuitenkin jäykistää korkeakoulukenttää. Elinkeinoelämä, teknologia ja alueiden osaamistarpeet voivat muuttua paljon nopeammin kuin koulutusvastuiden kartta.
Turku on tästä hyvä esimerkki. Kaupungissa on yliopistoja, ammattikorkeakoulu, yliopistosairaala ja vahva lääketeollisuuden keskittymä. Turussa tehdään lääketiedettä, biotekniikkaa ja lääkekehitystä, ja Åbo Akademi kouluttaa farmaseutteja. Silti Turussa ei voi suorittaa proviisorin tutkintoa.
Tekniikassa tilanne on samanmoinen. Turun yliopisto kouluttaa jo diplomi-insinöörejä esimerkiksi kone-, materiaali-, sähkö- ja automaatiotekniikassa, mutta ei energia-, ympäristö-, rakennus- tai yhdyskuntatekniikassa eikä arkkitehtuurissa. Kovaa kasvavassa kaupungissa toimii kuitenkin samalla yksi Euroopan merkittävimmistä meriteollisuuden keskittymistä.
Entä jos ennalta jaettujen koulutusvastuiden sijasta tutkintokoulutuksen avaamisen lähtökohdaksi otettaisiinkin akkreditointi?
Suomessa korkeakoulujen toimintaa arvioidaan jo nyt ulkoisesti ja tutkinto-ohjelmiakin akkreditoidaan. Uutta olisi se, että hyväksytty akkreditointi voisi antaa korkeakoululle oikeuden avata tutkintokoulutuksen.
Riippumaton arviointi selvittäisi, ovatko tutkimus tai ammatillinen osaaminen, henkilöstö, infrastruktuuri, rahoitus ja laadunvarmistus riittävällä tasolla.
Oikeus kouluttaa ja valtion velvollisuus rahoittaa erotettaisiin toisistaan. Valtio päättäisi edelleen julkisesti rahoitettavien opiskelupaikkojen määrästä ja voisi turvata koulutuksen alueellisen saavutettavuuden.
Korkeakoulut voisivat lisäksi hankkia pitkäjänteistä täydentävää rahoitusta yrityksiltä, säätiöiltä ja alueilta henkilöstöön, tutkimukseen ja infrastruktuuriin.
Turussa tämä voisi 10–30 vuodessa synnyttää nykyistä täydellisemmän lääke- ja terveystieteiden kokonaisuuden sekä uusia meri-, energia-, ympäristö- ja rakennustekniikan koulutuksia.
Uudistus ei kuitenkaan olisi vain suurimpien yliopistokaupunkien etu. Vaasa voisi vahvistua energiateknologiassa, Oulu elektroniikassa ja Rovaniemi arktisessa teknologiassa, Itä-Suomi metsä-, ympäristö- ja terveystieteissä ja Seinäjoki ruoka- ja agroteknologiassa.
Maakuntien korkeakoulujen ei tarvitsisi jäljitellä suuria yliopistoja, vaan ne voisivat rakentaa koulutusta omien vahvuuksiensa ympärille.
Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä rajaa pitäisi uskaltaa tarkastella. Jos ammattikorkeakoulu pystyy osoittamaan korkeatasoisen henkilöstön, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä tarvittavan infrastruktuurin, miksi mahdollisuuden kouluttaa tietyllä tutkintotasolla pitäisi ratketa korkeakoulutyypin eikä osoitetun laadun perusteella?
Pitkällä aikavälillä korkeakoulu voisi saada akkreditoinnin niille kandidaatti-, maisteri-, tai jopa tohtoritason koulutuksille, joiden järjestämiseen sillä todella on edellytykset. Maakuntayliopistot ovat olleet suuri suomalainen suksee – lisätkäämme vettä myllyyn.
Valtion tehtäväkään ei katoaisi. Se valvoisi laatua, suuntaisi julkista rahoitusta yhteiskunnan tarvitsemille aloille ja huolehtisi koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta. Aluepolitiikkaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä estämällä yhtä korkeakoulua kouluttamasta, jotta toinen voisi kouluttaa.
Jos korkeakoululla on osaaminen, tarve ja kestävät edellytykset koulutuksen järjestämiseen, lähtökohdan pitäisi olla yksinkertainen: osoita laatu ja kouluta.
Perttu Helin
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Turku
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/