Lukijalta: Länsirata uuteen harkintaan
Länsirata sai jatkoaikaa uuteen harkintaan hallinto-oikeuden hyväksyttyä Salon päätöksenteosta tehdyt valitukset. Ratkaisu mennee seuraavalle hallitukselle.
Länsirata on jatkoa ESA-radasta, jota koskeva YVA-selvitys valmistui vuonna 2008. Sille tuli kaksoisraide, koska silloin haluttiin suurnopeusrata 300 km/h. Liikennemäärä mahtuu yksiraiteiselle radalle. Yhteysvälin ainoa lähiliikenneosuus on Lohja–Helsinki.
Liikenneviraston Selvityksiä ja julkaisuja 4/2016 osoitti maakuntakaavasta poikkeavasti tarkoituksenmukaisen ratkaisun Helsinki–Turku-raideyhteydeksi. Se oli moottoritietä väljästi seuraava yksiraiteinen nopea (200 km/h) rata, jolla oli taajamapysäkit.
Sen Espoo–Salo-välin kustannusarvio oli 650 miljoonaa euroa, rakennuskustannusindeksin muutos huomioiden noin kolmasosa alkuperäisestä ja vain viisi minuuttia hitaampi.
Joulukuussa 2017 viraston toimialajohtaja taustoitti ministeriössä asiaa. (Läsnä ministeri, kansanedustaja, korkea virkamies ministeriöstä ja edustusta myös Salosta, ei viranhaltioita). Hänen mukaansa hanke ei ole kannattava pelkkänä yhteysvälinä.
Kannattavuus tulee siitä kehityksestä, jonka lähijunaliikenne tuo taajamapysäkkien ympärille, sekä asumiseen että elinkeinotoimintaan. Sitä ei tulla rakentamaan kaksoisraideratkaisuna, vaan pääosin yksiraiteisena. Sille tulee niin paljon kohtaamis- ja ohituspaikkoina toimivia taajamapysäkkejä, että eritahtinen liikenne on mahdollista.
Kallista kaksoisraidetta perustellaan lähijunaliikenteen edellytyksenä. Salo–Turku-välillä Länsiratasuunnitelmassa on ollut kaksi lähijunapysäkkiä ja nekin kaukana taajamista. Ei voi puhua lähiliikenteestä.
Eri tahoja edustavien raideliikenteen asiantuntijoiden mukaan vanhalle radalle mahtuu mainiosti lähijunaliikenne tunnin vuorovälein ajavien kaukojunien lisäksi, kun rakennetaan pysäkit sivuraiteelle Halikkoon, Hajalaan, Paimioon, Piikkiöön. Littoisiin ja Varissuolle.
Näiden hinta olisi yhteensä alle kaksi miljoonaa euroa, josta Väylävirasto maksaisi puolet.
Hajalan ja Piikkiön oikaisuilla kaukojuna ajaa välin samassa ajassa kuin kaksoisraiteisella.
Elinvoimakehityksen kannalta ratkaisevaa on, että lähijuna ajaa aamuvarhaisesta iltamyöhään, kello 6–24. Näin kaikki yhteysvälin palvelut vuorotöistä kulttuuritapahtumiin ovat sujuvasti saavutettavissa, asuitpa minkä tahansa pysäkin vaikutuspiirissä.
Vain vilkkaimpina aikoina ajava lähiliikenne vaikuttaa joidenkin liikkumismuotoon, mutta elinvoimakehitykseen sillä ei juuri ole vaikutusta. Kaikki kokemukset ja tutkimukset ovat tästä hyvin yksimielisiä.
Lähijunaliikenteen idea ei ole, että alueella nyt asuvat pääsevät junaan. Idea on se kehitys, jonka kello 6–24 ajava liikenne saa aikaan.
Rakennetaan järkevä oikorata, säästetään ainakin 2,5 miljardia euroa ja saadaan elinvoimasta lisää verotuloja. Jos kunnat niin päättävät, Salo–Turku-lähijunaliikenne voisi alkaa parissa vuodessa lähijunakalustolla, jolla voidaan ajaa myös elinvoimakehityksen kannalta ratkaisevat hiljaiset vuorot.
Ismo Saari
Salo
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/