Lukijalta: Lappeenrannan kauppatori 70 vuotta
Lappeenrannan kauppatori löysi oman paikkansa kaupungin sydämestä. Sen laidalle rakennettiin 1950-luvun modernismia edustava kauppahalli. Se avattiin virallisesti 1. lokakuuta 1956 Oksasenkadun, Toikankadun ja Snellmaninkadun rajaamalle tontille.
Välittömästi sodan jälkeen torikauppa saikin vahvan sysäyksen ja löysi pian oman paikkansa kaupunkilaisten sydämissä. Paikallisuus on ollut aina kauppatorin vahvuus ja valtti.
Myös torin laidalla sijaitsevat vaatimattomat kioskikahvilat ovat vuosikymmenten ajan tarjonneet lappeenrantalaisia erikoisuuksia, vetyjä ja atomeja, joiden nauttiminen lehmusten varjossa kuuluu perinteisen torin erikoisuuksiin. Tuskin kukaan kiistää, etteikö kauppatori kaipaa ehostusta.
Suomessa ei ole rakennettu yhtäkään kauppatoria, jossa marketti, ravintolamaailma tai kauppakeskus sijaitsisi ja komeilisi samalla tontilla kauppatorin kanssa.
Tähän pitkään perinteeseen on ilmestynyt yksi poikkeus, Joensuu, jossa S-ryhmä, Pohjois-Karjalan osuuskauppa vuonna 2023 yhdisti resurssit yhdessä kaupungin kanssa ja rakensi torille tuhannen neliömetrin mukamas uuden ajan ”kauppahallin”.
Rakennuksessa ei ole ollenkaan perinteistä liha-, kala- tai muuta lähituotemyymälää, vaan alakerrassa on kahviloita ja pikaruokaloita, ja koko yläkerran täyttää viiniravintola Venn (S-ryhmä).
Mutta miksi ei ole rakennettu kauppatoria, jonka kanssa samalla tontilla komeilisi marketti, ravintolamaailma tai kauppakeskus? Tämä johtuu perinteestä, kauppatorin luonteesta ja olemuksesta, kaupunkisuunnittelusta ja kaavoitusteknisistä syistä.
Niinpä kauppatori ei sijaitse missään kaupungissa perinteisellä rakennustontilla, vaan se on kaavassa määritelty ja erotettu julkiseksi kaupunkilaisten ”yhteispiha-alueeksi”, kuten katu- tai torialueeksi.
Ruokakauppa tai supermarket vaatii puolestaan oman liikerakennusten korttelialueen ja rakennustontin kiinteistötunnuksineen, eivätkä ne kuulu siten perinteiselle kauppatorille.
Heinäkuussa 2026 järjestettiin äänestys, jossa kysyttiin, missä sijaitsee Suomen paras kauppahalli. Voittajia ja kauppahallien kärkikolmikkoa edustivat alkuperäiset ja säilytetyt sekä vanhaa kauppahallihistoriaa edustavat: Tampereen kauppahalli (1901), Kuopion kauppahalli (1902) ja Turun kauppahalli (1896).
Lappeenrannan kaupunki painottaa oman historiansa säilyttämistä ja aktiivista kulttuuriympäristön vaalimista, muun muassa historian tutkimuksen tuomista osaksi kaupunkilaisten arkea ja myös nähtäväksi silmien eteen. Kuitenkin, samaan hengenvetoon se yhdessä EK:n kanssa haluaa rakentaa Joensuun lailla torin tontille uuden ”kauppahallin”.
Tähän sijoitetaan uudenaikaiset kauppahallitoiminnot, kahvila sekä vetykioskit ja päivittäistavarakauppa. Ja mitä vielä, itse ”kauppatori” tulisi kellumaan maanalaisen toriparkkihallin katolla.
Tiedetään, että nykyisessä kauppatorissa ei ole itsessään mitään vikaa. Vika on pikemminkin ”vaattureissa”, jotka yrittävät väkisin pukea sen ylle ja ympärille asun, joka ei vain sovi perinteisen kauppatorin asuksi.
Lappeenrannan kauppatori ja kauppahalli viettävät 70-vuotisjuhlaa 25.–26. syyskuuta 2026. Kuullaanko Lappeenrannan kauppatorin 70 vuotisjuhlassa jäähyväissanat kaupungin sydämelle vai kuullaanko puhetta historian vaalimisesta ja Lappeenrannan oma kauppatorin tulevaisuuden kehittämissuunnitelma, ”Meijän City”, joka hyväksyttiin 16.6.2021?
Pauli Sutinen
Lappeenranta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/