Tutkijat heräsivät puun tuoksuun – satojen tuhansien eurojen arvoinen raaka-ainepotti
Monelle tuttu sahatun puun tuoksu kertoo todellisuudessa arvokkaiden kemianteollisuuden raaka-aineiden haihtumisesta ilmaan. Oulun yliopiston tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä kaikkea kuusi- ja mäntysahatavaran kuivauksessa haihtuvista yhdisteistä voidaan ottaa talteen ja mikä on niiden kaupallinen arvo.
Sahatavaraa kuivattaessa sahalaitokselta haihtuu vuosittain kymmeniä tai jopa satoja tuhansia kiloja orgaanisia yhdisteitä.
– Pitkään on mietitty, ovatko puusta kuivattaessa haihtuvat kaasut riittävän arvokkaita hyödynnettäviksi, kun metsäteollisuudessa etsitään uusia tuotteita puun eri sivuvirroista, kertoo tutkijatohtori Petri Österberg tiedotteessa.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon kuusen ja männyn sahatavarasta haihtuu erilaisia yhdisteitä kuivauksen aikana.
– Laboratoriouunista ja sahakuivaamoista saadut tulokset yhdistämällä ja mittaustuloksia skaalaamalla selvitettiin sahalta haihtuvien aineiden kokonaismäärä, kertoo projektitutkija Tuomas Niskanen.
Puusta tunnistettiin yli sata erilaista haihtuvaa ainetta, mutta kaupallisesti kiinnostaviksi arvioitiin vain ne, joille todella löytyy markkinoita.
Eniten haihtui alfa-pineeniä, jolla on myös suurin taloudellinen merkitys. Männyllä alfa-pineeni kattoi 66 prosenttia kaikista haihtuvista yhdisteistä ja 77 prosenttia niiden arvosta, kun taas kuusella se kattoi 26 prosenttia yhdisteistä ja selitti niiden arvosta 33 prosenttia.
Pelkästään seitsemän tärkeimmän yhdisteen kaupallinen arvo oli 400 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa tuottavalle mäntysahalle vähintään 279 000 euroa ja kuusisahalle vähintään 420 000 euroa.
Vaikka kuusesta löytyykin enemmän muita arvokkaita aineita, alfa-pineeni on määränsä vuoksi keskiössä, ja sitä käytetään kemianteollisuuden raaka-aineena muun muassa tärpätissä, liimoissa, pinnoitteissa, desinfiointiaineissa, luontaistuotteissa sekä tuoksu- ja aromiaineena.
– Tulokset viittaavat siihen, että ensimmäiset talteenottoratkaisut kannattaisi kohdistaa erityisesti mäntysahoihin ja alfa-pineenin talteenottoon, jonka arvo on suurin, Österberg sanoo.
Ympäristövaikutuksiakin syntyy, sillä alfa-pineenin talteenotto leikkaa myös huomattavan osan sahatavaran kuivauksessa syntyvistä päästöistä.
Osa kuivauksessa vapautuvista aineista on erittäin arvokkaita, mutta niiden hyödyntäminen käytännössä on vaikeaa. Esimerkiksi kuusilautaa kuivattaessa poistoilmasta saatu germakreeni D, jota käytetään makuaineena ja hajusteissa, voi olla puhtaana laboratoriokemikaalina arvoltaan jopa yli 580 euroa milligrammalta, mikä tarkoittaisi teoreettisesti yli puolen miljardin euron kilohintaa. Ainetta on kuitenkin hankala eristää ja sitä haihtuu niin pieniä määriä, että vuotuinen arvo jää alhaiseksi.