Suomessa välttämättömiä ovat verot, kuolema ja uimahallien sääntökyltit – Lupa- ja valvontavirasto suosittaa yhä alastomuutta saunoissa, mutta käytännöt ovat muuttumassa
Sääntö-Suomi kohahti, kun Pirkanmaan alueen liikuntapalvelut ilmoittivat tällä viikolla, että jatkossa monissa uimahalleissa saa saunoa myös uima-asussa. Toimintamalli on toistaiseksi voimassa oleva kokeilu, jonka aikana seurataan muun muassa asiakasmääriä ja veden laatua.
Uimapukujen osalta LVV:n ohjeistus on yhä voimassa, kertoo STT:lle ylitarkastaja Lotta Kivikoski Lupa- ja valvontaviraston (LVV) sosiaali- ja terveysosastolta. Uimapuku suositellaan jättämään saunan ulkopuolelle.
– Nykynäkemys on se, että kun klooria käytetään nykyään uima-altaissa niin vähän, niin uimapuvun poisjättämisen ohjeessa kyse on ollut hygieniasta: jottei uimapuvun mukana tulisi saunaan eikä altaaseen epäpuhtauksia, Kivikoski kertoo.
Ongelmaa ei kuitenkaan ole, jos uima-asun ottaa välissä pois.
– Kaikkein tärkein asia on se, että peseydytään kunnolla ja ilman uima-asua. Peseytymisen lisäksi on tärkeää muistaa huuhdella saunassa päällä ollut uimapuku runsaalla vedellä ennen altaaseen menoa.
Pirkanmaallakin peseytyminen on ilmoituksen mukaan edelleen pakollista. Silti monella on herännyt pelko siitä, että kulttuuri muuttuu suuntaan, jossa uima-asu vedetään päälle jo pukuhuoneessa ja saunaan sekä altaaseen marssitaan vain pintapuolisen kastelun jälkeen.
Uimahallien hygienia on Suomessa hyvin säänneltyä muun muassa terveydensuojelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön allasvesiasetuksessa. Uimavedelle on numeeriset laatuvaatimukset ja esimerkiksi mikrobiologisille ja kemiallisille muuttujille määritellyt raja-arvot.
Allasvedestä otetaan näytteitä tasaisin väliajoin myös altaan käyttökohteen ja kävijämäärien perusteella. Myös muiden tilojen hygieniaa valvotaan. LVV ohjaa viranomaisia lainsäädännön soveltamisessa, ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset hoitavat valvonnan.
Tarvittaessa hygienian parantamiseksi annetaan määräyksiä, ja allas voidaan jopa asettaa käyttökieltoon.
– Pakkokeinoja on terveydensuojeluviranomaisten käytettävissä, jos joku ihan holtittomasti lähtisi toimimaan ja aiheuttaisi terveyshaittaa ihmisille, Kivikoski sanoo.
Myös uimahallit tekevät tiloissaan lain vaatimaa omavalvontaa muun muassa tarkkailemalla allasveden arvoja ja ottamalla pintapuhdistusnäytteitä peseytymistiloista. Viime vuonna Suomessa oli rekisteröity uimahalleja, kylpylöitä ja muita yleisiä altaita yhteensä 574.
Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vienonen kertoo STT:lle, että alalla on pohdittu uimapukunormistoa aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta.
Pohdinta lähti siitä, saako uimahallissa uida uimashortseissa. Uimataidon opettelu katsottiin tärkeämmäksi.
– Tämä on kädenojennus erityisesti nuoria kohtaan, Vienonen kertoo.
Myös keskustelussa uimahallien esteettömyydestä mukaan on tullut palveluiden muunlainen saavutettavuus. Käyttöön on otettu muun muassa entistä enemmän myös ovellisia tai verhollisia suihkukoppeja. Tulevaisuudessa kaikki voisivat käyttää samoja tiloja ja saunoja sukupuoleen katsomatta.
– Näin poistetaan uimahallin käytön esteitä. Kuten poistettaisiin fyysinen kynnys, niin näin poistetaan psyykkisiä ja sosiaalisia esteitä.
Vienonen on myös Lohjan liikuntakeskuksen toimitusjohtaja. Lohjan uimahallissa on saanut jo vuoden ajan saunoa uimapuvussa.
Alkuun palaute oli kanta-asiakkailta jopa hyökkäävää, Vienonen kertoo. Nyt palautteen pääosa on jo muuttunut positiiviseksi ja kokeilu käytännöksi.
– Uimaveden laadun suhteen ei ole ollut ongelmia.
– Suomessa välttämättömiä ovat verot, kuolema ja uimahallien sääntökyltit, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.
Saari tutki uimahallien historiaa osana hyvinvointivaltiota yhdessä yhteiskuntatieteilijöiden Mika Pantzarin ja Sakari Taipaleen kanssa kirjassa Suomela – uimahalli yhteiskunnassa.
Uimahallit ovat hyvin säädeltyjä paikkoja, norminannon ja kyltittämisen ydinaluetta, Saari sanoo. Projektin aikana tutkijat listasivat yli sata erilaista kylttiä ja sääntöä, joista monet liittyivät saunomiseen.
Uimahallit ovat historiallisesti olleet Suomessa peseytymisen paikkoja.
– Suomessa tehtiin hyvin pitkään ja hyvin paljon fyysistä työtä, ja meillä on saunakulttuuri, johon liittyy peseytyminen, Saari selittää.
Uiminen, kuntoilu ja kansanterveys tulivat kuitenkin pian saunomisen rinnalle. Alkuun uimahallivesissä oli enemmän klooria ja ihmiset olivat nykyistä huomattavasti likaisempia.
Hygieniasyyt saunomissäännöissä ovat menettäneet suurelta osin merkityksensä jo vuosikymmeniä sitten. Nyt tapakulttuuri on muun muassa monikulttuurisuuden myötä muuttunut. Tämä aiheuttaa kyltittäjille paineita muuttaa sääntöjä.
– Sosiaaliset normit aina viime kädessä voittavat, ja instituutiot ja säännöt sopeutuvat näihin.