Lukijalta: Perhepolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa
Kun puhumme Suomen turvallisuudesta, yleensä katse kääntyy sotilaalliseen varautumiseen, aseisiin ja rajavalvontaan. Mutta entäpä mitä hyötyä on kalliista puolustuksesta, jos meidän yhteiskuntamme perusta murenee sisältäpäin?
Kuka maatamme puolustaa, jos meillä on yhä enemmän rikkinäisiä perheitä, yksinäisiä ihmisiä ja kasvavia mielenterveys- ja päihdeongelmia?
Perheiden hyvinvointi on kansakunnan kestävin turvaverkko. Vahva ja välittävä koti antaa lapselle juuret, jotka kestävät myrskyissä. Kun perheillä menee huonosti, seuraukset näkyvät laajasti: lasten ja nuorten pahoinvointina, syrjäytymisenä ja jopa turvattomuuden lisääntymisenä kaduilla.
Mikään hävittäjä tai ohjusjärjestelmä ei korvaa sitä pohjaa, jonka vain perheet voivat rakentaa.
On lyhytnäköistä nähdä perhepolitiikka pelkkänä kulueränä. Päinvastoin, se on investointia tulevaisuuden turvallisuuteen. Kun vanhemmat saavat tukea jaksamiseensa, perheystävällisiä työaikaratkaisuja ja toimivia palveluja tarpeisiin, se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Vahvat ja pärjäävät perheet kasvattavat vastuullisia, yhteisöön kiinnittyviä aikuisia – ihmisiä, joilla on tahtoa ja kykyä kantaa vastuuta myös maansa puolustamisesta.
Siksi perheiden tukeminen ei saa olla toissijainen asia. Se on strateginen kysymys, joka kuuluu samaan keskusteluun kuin Nato-jäsenyys, puolustusbudjetti tai huoltovarmuus. Jos pohja on vahva, Suomi kestää paremmin kriisejä ja ulkoisia uhkia. Jos pohja rapautuu, olemme haavoittuvia sisältäpäin.
Turvallisuus syntyy kodeissa. Perheet ovat se maaperä, jolle koko yhteiskuntamme rakentuu. Sen vuoksi perhepolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa.
Minna Leinonen
puheenjohtaja, keskustanaisten Kainuun piiri
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/