Tutkijat: Venäjä haluaa testata Naton sietokykyä

Puola haluaa tietää, millaista tukea se saa Natolta ja etenkin keskeiseltä liittolaiseltaan Yhdysvalloilta, jos Venäjä loukkaa jälleen sen koskemattomuutta tulevaisuudessa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Iro Särkän mukaan tämä selittää Puolan päättäväistä toimintaa sen jälkeen, kun toistakymmentä droonia loukkasi keskiviikon vastaisena yönä Puolan ilmatilaa.

Puola ampui alas Venäjän drooneja ja pyysi keskiviikkona sotilasliitto Natoa aktivoimaan 4. artiklan. Sen perusteella jäsenmaa voi pyytää neuvotteluja, jos kokee koskemattomuutensa, riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna.

Sekä Särkkä että toinen Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu pitävät Puolan toimia määrätietoisina.

Pesun mukaan Puola on omalla tavallaan aktiivinen Venäjä-kriitikko, mutta suhtautumisessa Ukrainaan on ollut myös varovaisuuden elementtejä.

Särkkä arvioi, että Puolan sietokyvyn raja ylittyi nyt droonien määrän takia sekä siksi, että toiminta vaikuttaa tarkoitukselliselta.

Särkkä korostaa kuitenkin sitä, että Venäjän tavoitteena ei ollut hyökätä Puolaan, vaan käyttää Puolan ilmatilaa Ukrainan sodassa. Kyseessä oli kuitenkin merkittävä Puolan ilmatilan loukkaus, johon täytyi reagoida.

Molemmat tutkijat arvioivat, että Venäjä testaa Naton rajoja sen suhteen, missä vaiheessa reagoidaan.

– Koska tämä ei ole nyt ensimmäinen kerta, kun näin on käynyt, mutta nyt se mittaluokka oli isompi, Särkkä sanoi STT:lle keskiviikkona.

Särkkä arvioi, että Venäjä haluaa testata sitä, miten Nato toimii hybriditilanteessa, joka on epäselvempi kuin perinteinen aseellinen hyökkäys.

Toinen Venäjän tavoite voi olla pelotella Ukrainan liittolaisia. Pesun mukaan Venäjä voi yrittää saada aikaan epäilyjä siitä, onko turvatakuihin osallistuminen järkevää, jos riskinä on ajautua suoraan sotilaalliseen selkkaukseen Venäjän kanssa.

Pesun mukaan Venäjä on aiemmin kunnioittanut Naton viidettä artiklaa. Puolan kautta kuljetetaan länsimaiden tukea Ukrainaan, eikä Venäjä ole iskenyt näihin solmukohtiin, vaikka se saattaisi olla sotilaallisesti järkevää.

Siinä mielessä Naton uhka on toiminut, ja Pesun mukaan Naton olisi nyt tärkeää ilmaista selkeästi, että tämänkaltaiseen rajattuunkin operaatioon reagoidaan suhteellisen kovaa.

Särkän mukaan on luonnollista odottaa, että Nato reagoi tilanteeseen nostamalla valmiuttaan.

Artikla 4:n aktivoiminen ei todennäköisesti tarkoita uusien joukkojen luomista Puolaan, vaan neuvotteluissa voidaan miettiä yhteistä toimintatapaa vastaavien tilanteiden varalle.

Käytännössä neuvottelut voisivat johtaa esimerkiksi ilmapuolustuksen ja -valvonnan vahvistamiseen ja tehostetun tiedustelutiedon jakamiseen.

Suomi on yksi maista, jolle on erittäin tärkeää, että Nato toimii päättäväisesti silloin, kun Venäjä loukkaa Naton etulinjan maiden keskeisiä turvallisuusintressejä.

– Siksi voisin kuvitella, että Suomikin tässä penää suhteellisen päättäväistä toimintaa Natolta, Pesu sanoi STT:lle keskiviikkona.

Pesun mielestä Suomeen ei suoraan kohdistu uhkaa Puolan ilmatilan loukkauksen takia. Suomessa seurataan Venäjän massamaista droonien käyttöä, mutta mitään vastaavaa käyttöä ei ole nähty Suomen lähialueella.