Jopa 10-20 prosenttia oppilaista voi jäädä kotiin – ministeri puolustaa koulujen avaamista

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tiedustelujen mukaan läheskään kaikki vanhemmat eivät ole halukkaita päästämään lapsiaan takaisin kouluun ensi viikolla.

– Ennakko-olettama olisi, että ehkä 10–20 prosenttia ei mahdollisesti tulisi kouluun, sanoo järjestön koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen.

Arvion takana ovat kyselyt, joilla osa rehtoreista on selvittänyt vanhemmilta, ovatko heidän lapsensa palaamassa kouluihin. Lahtinen huomauttaa, että varmaa tietoa asiasta ei saada ennen kuin lähiopetus peruskouluissa jatkuu torstaina 14. toukokuuta.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) ei lähde etukäteen arvioimaan, nähdäänkö kouluissa laajoja poissaoloja. Oppilasmääriä on tarkoitus seurata aluehallintovirastojen kautta.

– Kun palataan normaaliin marssijärjestykseen, kaikki tavanomaiset läsnä- ja poissaolosäännöt pätevät, Andersson sanoo.

Koulujen avaamisesta huolestuneille vanhemmille opetusministeri Andersson korostaa, että päätös peruskoulujen avaamisesta on tehty asiantuntijoiden arvioiden pohjalta.

– Tässä on toimittu nimenomaan terveysviranomaisten suositusten pohjalta, ja yliopistosairaaloiden lasten infektioylilääkärit suosittavat samaa.

Kun koulujen lähiopetus alkaa, siihen pitää lähtökohtaisesti osallistua. Mahdollisuudet jäädä kotiin ovat tapauskohtaisesti harkittavia poikkeuksia, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Kristiina Laitinen.

Opetushallituksen laatiman ohjeistuksen mukaan poissaolo vaatisi normaaliin tapaan luvan, jota pitäisi anoa etukäteen erillisestä syystä. Kevätlukukautta on jäljellä runsaat kaksi viikkoa. Näin pitkään poissaoloon luvan myöntää yleensä koulun rehtori.

Opetushallitus on linjannut kouluille tilanteita, jotka voivat olla perusteita poissaoloille. Pandemian aikana pientenkin flunssaoireiden takia jäädään kotiin, Laitinen kertoo.

Lapsi voi myös kuulua riskiryhmään, joihin liittyviä sairauksia yliopistosairaalat ovat yhdessä listanneet. Esimerkiksi hoitotasapainossa olevat astmapotilaat eivät ole ohjeen mukaan lähtökohtaisesti riskiryhmässä.

– Sairaalat ovat arvioineet, että koko Suomessa riskiryhmiin kuuluisi alle prosentti oppivelvollisista, Laitinen kertoo.

Näissäkin tapauksissa lopullisen luvan poissaololle myöntää koulu. OAJ:n Lahtinen uskoo, että rehtoreiden on tässä tilanteessa vaikeaa kieltäytyä perustelluista poissaololuvista.

– Jos lapsen on todettu kuuluvan riskiryhmään, en pystyisi ohjeistamaan yhtäkään rehtoria olemaan myöntämättä poissaololupaa, vaikka huoltaja ei olisi vienyt lasta lääkäriin, Lahtinen sanoo.

Kotiin jääminen ei tarkoita, että lapsi saisi etäopetusta. Siihen nojautuminen perustui valmiuslain käyttöön.

Poikkeusolojen etäopetus ei ole sama kuin kotiopetus. Normaalioloissa kotiopetus tarkoittaisi koulusta eroamista, jolloin opetus jää kodin harteille. Lapsella ei olisi oikeuksia edes koulun oppikirjoihin tai ruokailuun.

– Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on hyvin pieni Suomessa, enkä itse ainakaan arvioi, että määrä kasvaisi tämän takia, Andersson sanoo.

Opetusministeriössä on alettu valmistautumaan laajemmin myös syksyn opetukseen. Läpi pitää käydä useita mahdollisia skenaarioita.

– Varaudumme myös siihen, että tulee toinen aalto, jossa epidemiatilanne on pahempi kuin nyt, ministeri Andersson sanoo.