Saako leikkiä hippaa tai nähdä rinnakkaisluokan kavereita? – Näin koulutyötä ohjeistetaan koronan varjossa

Kouluissa on riittänyt paljon pähkäiltävää siitä, miten opetus järjestetään 14. toukokuuta alkaen, kun oppilaat palaavat taas lähiopetukseen parin kuukauden tauon jälkeen.

Miten esimerkiksi riittävät etäisyydet taataan oppilaiden välillä? Miten aineenopetus järjestetään yläkouluissa, kun yhden opettajan tulisi olla koko ajan saman ryhmän kanssa? 

Näitä ja monia muita kysymyksiä tuskailivat muun muassa Suomenmaan haastattelemat rehtorit viime viikolla.

Suomenmaa kokosi pääkohdat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön antamista kouluun ja varhaiskasvatukseen palaamiseen liittyvistä ohjeistuksista.

Vain terveenä kouluun. Ensimmäinen ohje on, ettei kouluun tai varhaiskasvatukseen saa tulla, jos on merkkejä lievistäkin sairauden oireista.

Riskiryhmät. Riskiryhmiin kuuluvia ja heidän perheenjäseniään kehotetaan pysymään koulusta ja varhaiskasvatuksesta poissa. Arvion riskiryhmään kuulumisesta ja poissaolon tarpeesta tekevät terveydenhuollon ammattilaiset.

Henkilökunta. Henkilökunnan kokoontumisia pyritään pitämään mahdollisimman vähän. Kokoukset järjestetään etäyhteydellä. Varhaisasvatuksessa henkilöstön tulee toimia vain saman lapsiryhmän kanssa.

Ryhmäkoot. Ryhmäkokoja tai henkilömitoitusta ei muuteta, vaan ne noudattavat normaalitilanteessakin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ihmisten välisistä turvaväleistä ei anneta tarkkoja määräyksiä, vaan väljyyttä haetaan tilajärjestelyillä.

Oppilasmäärä. Ohjeiden mukaan kouluissa on tarkoitus pitää kerrallaan aiempaa vähemmän oppilaita. Tilannetta helpottamaan voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat nyt pääosin tyhjillään.

Turhat kontaktit. Alakouluissa opetusryhmät pysyvät koko koulupäivän ajan erillään. Yläkouluissa opettaja sekä opetusryhmä voivat vaihdella opetettavan aineen mukaan. Tähän ministeriön ja THL ohjeissa on lisätty selitys “mikäli opetusta ei muutoin voida toteuttaa”.

Väljyys. Koska opetusryhmien erillään pitäminen ei yläkouluissa välttämättä täysin onnistu, panostetaan niissä väljyyteen ja opetuksen porrastamiseen mahdollisuuksien mukaan.

Ruokailu ja välitunnit. Yhteisruokailuja ei kouluissa järjestetä, vaan kouluruoka tarjotaan omissa ryhmissä ja luokissa. Ruokasalia voi kuitenkin tarvittaessa käyttää porrastetusti. Välitunteja oppilaat viettävät vain oman opetusryhmänsä kanssa.

Käsienpesu. Kouluja kehotetaan panostamaan myös hygieniaan. Kädet pitäisi ohjeistuksen mukaan pestä aina kouluun tai varhaiskasvatukseen tullessa sekä ennen kotiinlähtöä. Kädet täytyy pestä myös ennen ruokailua, aina sisälle tullessa ja aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen. Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, tulee suosia käsihuuhdetta. Sitä täytyy olla helposti saatavilla.

Aivastelu. Aivastamiseen ja yskimiseen kehotetaan käyttämään nenäliinaa. Ne tulee laittaa kertakäytön jälkeen roskikseen.

Kasvosuojukset. Maskien käyttöä ei suositella kouluissa tai varhaiskasvatuksessa.

Siisteys. Erilaiset kosketuspinnat kuten ovenkahvat, käsinojat, pulpetit, pöydät, valonkatkaisijat ja hanat suositellaan pyyhittäväksi vähintään kerran päivässä, mutta mielellään kahdesti päivässä.

Yhteiset tavarat. Yhteiskäytössä olevia työvälineitä kuten näppäimistöjä, tabletteja ja askartelutarvikkeita ei suositella käytettäväksi. Omia leluja ei pitäisi tuoda varhaiskasvatukseen.

Jos joku sairastuu. Jos koulussa tai varhaiskasvatuksessa todetaan jollakin henkilöllä koronavirus, altistuneet tulee jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi. Tartuntojen toteaminen ja tartuntaaketjujen selvitys kuuluu terveydenhuollon vastuulle.

Tarkemmat Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet lähiopetusarkeen palaamisesta löytyvät täältä.

Opetusministeriön vastaukset yleisimpiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin löydät täältä .