Työllisyysaste nytkähti ylöspäin syyskuussa – ekonomisti varoittaa, ettei hyvä kehitys välttämättä jatku pitkään

Työllisyysasteen trendi junnasi alkuvuonna pitkään paikallaan, mutta viime kuukausina lukema on lähtenyt jälleen nousuun.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ilmenee, että työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi kohosi syyskuussa 72,8 prosenttiin. Työllisiä oli syyskuussa 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Samalla työllisyysasteen trendin elokuun lukema tarkentui ylöspäin 72,6 prosenttiin.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) piti tuoreita lukuja hyvinä siihen nähden, että yleisvire maailmantaloudessa on tällä hetkellä kovin pessimistinen. Hän kommentoi asiaa eduskunnassa tiistaina.

Työllisyysasteen nytkähtäminen ylöspäin ei anna aihetta yhtään löysäillä. Lintilän mukaan pikemminkin pitää ”laittaa vielä buustia”, että hallituksen työllisyystavoitteisiin päästään.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoitteena on saada työllisyysaste kohoamaan 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.

Lintilä sanoi olevansa erityisen huolissaan kauppasopimuksiin kohdistuvista uhkista. Lisäksi hän muistuttaa, että esimerkiksi Saksa, joka on ollut Euroopan talouden moottori, on suurissa taloudellisissa ongelmissa, mikä tulee vaikuttamaan myös Suomeen.

Työllisyysaste tarkoittaa 15–64-vuotiaiden työllisten osuutta samanikäisestä väestöstä.

– Vaihteeksi vähän positiivisempia uutisia työmarkkinoilta, kommentoi puolestaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen lukuja Twitterissä.

Pakarisen mukaan syyskuun työllisyysluvut tarkoittavat, että tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta läheni kertaheitolla noin 10 000 ihmisellä.

– Nyt tarvitaan vajaat 62 000 henkeä. Hidastuva talouskasvu vaikeuttaa kuitenkin nousua, Pakarinen kirjoitti.

10 000 ihmisellä Pakarinen viittaa siihen, että työllisten kausitasoitettu määrä oli syyskuussa noin 10 000 suurempi kuin elokuun lukemaksi ilmoitettiin kuukauden takaisessa julkistuksessa.

Työllisyys kehittyi selvästi parempaan suuntaan, vaikka Suomen talouskasvu on hidastumassa ja maailmalta tulee jatkuvasti huonoja talousuutisia.

STT:lle Pakarinen sanoi, että työllisyys reagoi aina hieman viiveellä talouden kehitykseen. Vaikka maailmantalous yskii, Suomen talouden ennakoidaan yhä kasvavan tänä vuonna noin prosentin verran. Siksi työllisyys pystyy vielä kiipeämään ylöspäin.

Myös avoimien työpaikkojen määrän pitkään kestänyt kasvu jatkuu yhä.

Pakarinen kuitenkin varoittaa, ettei työllisyyden paraneminen välttämättä jatku kovin pitkään.

– Talouden hidastuminen asettaa väistämättä kapuloita rattaisiin työllisyyden kehitykselle puolen vuoden aikajänteellä, Pakarinen sanoo.

Pakarinen nostaa esiin myös sen, että työttömyyden lasku on pysähtynyt tämän vuoden aikana. Työttömyysasteen trendi on yhä sama 6,7 prosenttia kuin tammikuussa.

– Meillä ei työttömyys enää tule alaspäin, ja tämä on tietysti huolenaihe.

Työllisyys kasvoi syyskuussa, vaikka työttömyys ei samaan aikaan vähentynyt. Tämä johtui siitä, että työvoiman ulkopuolelta tuli ihmisiä osaksi työvoimaa.

Työvoimaan kuuluvat 15–74-vuotiaat, jotka ovat joko työssä tai työttöminä työnhakijoina. Sen sijaan esimerkiksi päätoimisten opiskelijoiden ja eläkeläisten katsotaan olevan työvoiman ulkopuolella.