Jussi Niinistö Ruotsi-pöytäkirjasta: Jatkuvuutta ja poliittinen signaali

Yleensä valtiot solmivat ensin sopimuksen poliittisesta yhteistyöstä ja alkavat sitten toteuttaa sitä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä tahti vaihtui muutama vuosi sitten sellaiseksi pikamarssiksi, että poliittinen peruslinjaus hallitusten välillä jäi kirjaamatta.

Unohdus päästiin korjaamaan tyylikkäästi maanantaina Turussa, kun puolustusministerit Jussi Niinistö (sin.) ja Peter Hultqvist allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan Suomen Joutsenella.

Merivoimat juhli vieressä satavuotista taivaltaan, ja Aurajoen vastarannalla oli ankkurissa ruotsalainen Visby-korvetti.

Puitteet olivat Niinistön mukaan osuvat, sillä naapurimaiden puolustusyhteistyötä käynnisteltiin ensimmäisenä juuri merivoimissa parikymmentä vuotta sitten.

Yhteistyöalueita ja -tavoitteita kirjaava teksti ei sisällä yllätyksiä, koska lähes kaikkea jo tehdään käytännössä.

Ministereiden mukaan yhteistä poliittista kirjausta kuitenkin tarvittiin – ei vähiten jatkuvuuden varmistamiseksi hallitusten mahdollisesti vaihtuessa. Ruotsissa pidetään vaalit syksyllä ja Suomessa ensi keväänä.

– Annamme yhteistyölle poliittisella tasolla pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja vakautta. Nyt meillä on sopimukset kaikilla tasoilla, ja se parantaa mahdollisuuksia mennä pidemmälle, Hultqvist sanoi STT:lle.

Mahdollisuuksia etenemiseen riittää.

Yhteistyö koskee jo nyt muun muassa suunnittelua, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista sekä tukeutumista toisen maan tukikohtiin.

Niin rauhan- kuin sodanaikaa koskevalle yhteistyölle ei aseteta etukäteen rajoja, ja se voi laajeta myös muille alueille. Edellytykset osapuolten puolustusliitolle olisivat siis olemassa, vaikka asiakirjassa erikseen todetaan, ettei sellaisesta tässä vaiheessa vielä ole kyse.

Niinistö vastasi kyselyihin liittoutumisaikeista viittaamalla EU-jäsenyyden velvoitteisiin keskinäisestä avunannosta.

– Kyllähän se tähän puolustusyhteistyöhön lisättynä siltä näyttää, että vaikea olisi toisen olla irti kriisistä, saati sodasta, jos toisen kimppuun käytäisiin, Niinistö kuvaili STT:lle.

Myös Hultqvist otti puheeksi Lissabonin sopimuksen pykälät.

– Luomme tällä (puolustusyhteistyöllä) sellaista rakennetta, että tällainen molemminpuolinen apu olisi tarvittaessa yksinkertaista toteuttaa, jos siitä päätetään, Hultqvist sanoi.

Niinistön mukaan yhteisymmärryspöytäkirjan yksi rooli on myös olla signaali ulkomaailmalle siitä, millaista puolustusyhteistyötä Suomi ja Ruotsin tekevät.

– Tämä on viesti vakaudesta ja siitä, että olemme valmiita auttamaan toisiamme kriisitilanteissa, muotoili puolestaan Hultqvist.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sopivat yhteistyön tiivistämisestä Krimin valtauksen jälkimainingeissa toukokuussa 2014.

Sen jälkeen on muun muassa kehitetty viestiyhteyksiä ja luotu yhteinen merivoimien taisteluryhmä.Joukot ovat osallistuneet säännöllisesti sotaharjoituksiin toisen valtion maaperällä, ja ilmavoimien koneet ovat harjoitelleet myös toisen maan puolustamista.

Tiivistynyt yhteistyö on näkynyt puolustusministereiden kalentereissa. Hultqvist naureskeli Turussa tapaavansa Niinistön nyt jo 44. kerran.