Meppien mielestä komissio ei anna kunnollista kuvaa maataloustukileikkauksista – "Meidän pitää tarkistaa joka ikinen luku varmistaaksemme että se on oikea, mikä on surullista"

Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa arvostellaan EU-komissiota siitä, ettei se anna kunnollista kuvaa tulevien vuosien budjettileikkauksista.

EU:n maataloustukiin ja kaikkein köyhimmille alueille suunnattuihin koheesiorahoihin kaavaillut leikkaukset ovat paljon suurempia, jos ne lasketaan tämänhetkisin eli kiintein hinnoin.

Euroopan parlamentin budjettiasiantuntijoiden mukaan komission viiden prosentin leikkaus maataloustukiin tarkoittaa kiintein hinnoin laskettuna 15 prosentin leikkausta, kun Britannia on jätetty pois laskuista.

Suoriin maksuihin kohdistettu leikkaus voisi olla 10 prosenttia ja maaseudun kehittämiseen 25 prosenttia.

Komission ehdotus on saanut maanviljelijät puolustuskannalle eri puolilla Eurooppaa, ja muun muassa Ranska on ilmoittanut, ettei leikkaus käy.

Budjettivaliokunnan sosiaalidemokraattinen jäsen Isabelle Thomas moittii komissiota siitä, että se ei selkeästi kerro, mihin uusia lukuja verrataan. Vertailua vaikeuttaa, että käyvät ja kiinteät hinnat vaihtelevat, kuten myös laskelmissa käytetty maiden määrä, joka vaihtelee 27:n ja 28:n välillä.

– Meidän pitää tarkistaa joka ikinen luku varmistaaksemme että se on oikea, mikä on surullista, ranskalaismeppi sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

Alueiden kehittämiseen tarkoitetuista koheesiorahoista komissio on esittänyt 5–7 prosentin leikkausta. Rahoja käytetään siihen, että eri EU-maat ja niiden köyhimmätkin alueet saataisiin kohti samaa viivaa.

EU-parlamentissa tehtyjen laskelmien mukaan koheesiosta leikattaisiin 10 prosenttia. Köyhimmille maille tarkoitettuun koheesiorahastoon kohdistuisi 45 prosentin leikkaus.

Keskustaoikeiston EPP:tä edustavan Jan Olbrychtin mukaan vertailu on vaikeaa, koska tarkoitukseen käytettäviä rahoja voi löytyä eri budjettiluokista. Valtioille suunnattujen rahojen siirtäminen esimerkiksi investointien rahoitusohjelmaan voi tuottaa kuitenkin vaikeuksia.

– Jäsenmaista tuleva vastustus voi olla todella kovaa.

EU-komissio antaa lähiviikkoina tarkempia esityksiä vuosien 2021–2027 budjetista.

Iso kysymys parlamentissa, komissiossa ja jäsenmaissa on, halutaanko budjetti puristaa kasaan jo tämän vaalikauden aikana eli ensi kevääseen mennessä.

Olbrycht epäilee, että jäsenmaiden halukkuus kiirehtiä riippuu omista vaaliaikatauluista ja siitä, voiko maa voittaa jotakin neuvotteluissa. Ainakin budjetin isojen raamien pitäisi hänen mielestään olla valmiina jo tällä kaudella.

– Lähiviikkoina nähdään, haluaako joku monimutkaistaa neuvotteluita. Se tarkoittaa, ettei hänellä ole kiirettä.

Suomessa eduskuntavaalit ovat juuri kriittisen aikaan, ensi keväänä.

– Kaikki riippuu poliittisesta tahdosta, Olbrycht sanoo.