Kohtuuhintainen asuminen Vantaan keskustan huolenaiheena – edulliset asunnot katoavat pääkaupunkiseudulta

Yhdyskuntien uudistaminen on uusi megatrendi, Marianne Jauhola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran kehittämispäällikkö väläyttää.

Jauhola oli yksi alustajista keskustan Vantaan kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän järjestämässä seminaarissa Vantaan kaupungintalolla torstaina. Kohtuuhintainen asuminen on vantaalaisten perusoikeus-seminaarissa puhututtivat asumisen eri muodot ja hinta. Lisäksi asumisen laatu huolestutti läsnäolijoita.

– Vantaan kasvun hurjimmat skenaariot lupaavat 120 000 uutta asukasta suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Ja vieläpä olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen. Tämä tarkoittaa valtavia haasteita uuteen rakentamiseen, Irja Ansalehto-Salmi, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, sanoi.

Pääkaupunkiseudun kasvua tavoitellaan sellaisella vauhdilla, että herää kysymys myös siitä, onko tarkoitus tyhjentää muu Suomi? Ansalehto-Salmi kysyi retorisesti.

Alustajana puhunut Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson vastasi, ettei muuta Suomea olla tyhjentämässä, mutta kaupunkien on varauduttava monenlaisiin väestöyllätyksiin.

– Tulevaisuudessa on sellaisia haasteita, jotka edellyttävät myös Suomessa varautumista kaupunkien kasvuun. Kapasiteettia on oltava, kun esimerkiksi ilmastopakolaisuus alkaa. Suuriin muuttoliikkeisiin on osattava varautua ajoissa, Henriksson kertoi.

Jauhola muistutti, että Suomen sisäiset muuttoliikkeet voivat suuntautua myös pienemmille paikkakunnille.

– Viime aikojen esimerkit biotuotetehtaista ja vaikkapa Uudenkaupungin autotehtaasta ovat hyvä muistutus siitä, että työn perässä muutetaan myös pienemmille paikkakunnille eri puolille Suomea. Myös etätöiden yleistyminen voi kääntää muuttoliikettä.

Ansalehto-Salmi esitti myös huolen asumisen laadusta. Pienten, jopa miniasuntojen yleistyminen voi hänen mukaansa olla uhka asumisen ja elämisen laadulle ja mielekkyydelle.

– Oleellista on taata kaikille mielekäs ja kohtuuhintainen asuminen. On tarkkaan pohdittava, millaista asumista haluamme tukea.

Aran ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan vuosituhannen vaihteessa tehtiin kohtuuhintaisen asumisen kannalta virheitä.

– Edullisia Arava-asuntoja tuotettiin vielä 80– 90-luvuilla 10 000 asunnon vuositahtia. 2000-luvun taitteessa valtio lopetti omistusasuntojen tukijärjestelmän, jolloin kohtuuhintaisten asuntojen tuotanto päättyi, Rossilahti kertoi puheenvuorossaan.

– Asuntojen yksityiset rakentajat, myyjät ja vuokraajat haluavat tehdä kaupat aina mahdollisimman kalliilla. Julkinen sektori sen sijaan vastaa kaikesta yleishyödyllisestä. Asuntomarkkinoilla onkin julkisen sektorin mentävä aukko, edullinen asuminen on koko yhteiskunnan etu.

– Edullinen asuminen on tehnyt esimerkiksi Saksasta erittäin kilpailukykyisen valtion. Singapore taas on saanut ulkomaista teollisuustuotantoa maahan tuottamalla edullisia asuntoja, sekä teollisuustiloja yrityksille, Rossilahti kertoi esimerkkinä.

Kallis asuminen tarkoittaa myös valtavia asumistukia. Valtion budjetista peräti 2,5 miljardia menee asumistukiin, Ansalehto-Salmi muistutti.

– Voitaisiinkin miettiä, miten nykyiset asumistuet saadaan siirrettyä jo etukäteen hintamekanismeihin, ettei valtion tarvitsisi maksaa asumistukia.

Rossilahti korosti kuntien roolia asumisratkaisuissa.

– Kaikki valta on kunnilla. Kunnat voisivat kokeilla monenlaisia, uusia malleja. Osuuskunta-asuminen, erilaiset ”vuokraa, kunnes oma”-mallit, kaavoitusratkaisut ovat mahdollisia toimia. Tässä kunnat tietysti tarvitsevat myös valtion tukea.

Jauhola painotti puheenvuorossaan alueiden monipuolista ja tehokasta uudistamista.

– Monessa kaupungissa alueiden uudistaminen on ollut radikaalia ja määrätietoista. Vanhan asuntokannan purkaminen ja modernien, ympäristö- ja energiaystävällisten talojen rakentaminen tilalle on ollut osa strategioita.

– Vanhentuneen rakennuskannan purkaminen uuden tieltä on järkevää etenkin alueilla, joilla on valmis, kunnollinen infrastruktuuri, eli tiet, putkistot, ynnä muut, Jauhola täsmensi.

Seminaarissa puhetta johtanut Vantaan kaupunginhallituksen keskustalainen jäsen Pentti Hakulinen kertoi, että rakennuskannan uusimisen kova tahti on yllättänyt kaikki.

– Ei vielä 10–20 vuotta sitten kukaan olisi uskonut, miten paljon nyt on ehditty tehdä. Kokonaisuusiminen rakenteissa ja purkava rakentaminen ovat muuttaneet kaupunkikuvia selvästi.