Brexitin seuraus: Suomen maatalous- ja aluerahoja uhkaa iso leikkaus
EU-komission taustalaskelmien mukaan Suomi voi jäädä kokonaan ilman koheesiorahoja, kun EU:n budjetti pienenee brexitin takia eikä jäsenmaksuja nosteta.
Komissio julkaisi keskiviikkona erilaisia skenaarioita, joihin budjetin leikkaukset voivat johtaa. Suomen ja muun muassa Ruotsin osalta hahmotelmat eivät näytä lupaavilta.
Koheesiorahoilla tasataan alueellisia eroja EU:n sisällä, minkä takia ei olekaan itsestään selvää, että rahoja ohjataan myös Suomen kaltaisille varakkaille maille. Suomi sai aluerahoja edellisvuonna 145 miljoonaa euroa.
Komissio hahmottelee kolme skenaariota koheesiorahoille, joista ensimmäinen on pitää rahat ennallaan noin 370 miljardissa eurossa.
Toinen vaihtoehto on lopettaa tuki kehittyneemmille alueille. Ilman rahaa jäisivät Itävalta, Belgia, Tanska, Irlanti, Hollanti, Ruotsi ja Suomi sekä valtaosin Ranska ja Saksa ja monin paikoin Italia ja Espanja. Näin säästettäisiin 95 miljardia.
Kolmantensa vaihtoehtona olisi rajata tuki vähiten kehittyneille alueille, mikä lopettaisi tulonsiirrot myös Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan ja säästäisi 124 miljardia.
Komissio hahmottelee skenaarioita myös maataloustuille. Maatalousyrittäjän kannalta heikoin vaihtoehto tarkoittaisi maatalouden keskimääräisen tulon pienenemistä 10 prosenttia.
Budjettikomissaari Günther Oettinger vetosi EU-maihin keskiviikkona, jotta nämä antaisivat komissiolle liikkumavaraa.
Budjetin nykyinen koko ei hänen mukaansa riitä. Komissio selvittää budjetin kasvattamista nykyisestä noin 1 prosentista 1,1–1,2 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi tammikuussa STT:lle, että Suomen tavoitteena on, että maksuosuus ei nouse. Maksujen korotus voisi olla hänen mukaansa kuitenkin perusteltua, jos rahat kohdistetaan uusiin menoihin, kuten puolustukseen, turvallisuuteen tai maahanmuuttoon.
EU-johtajien odotetaan käynnistävän keskustelua budjettikehyksistä ensi viikolla epävirallisessa huippukokouksessa.