Kunta- ja hyvinvointialan sopimusneuvottelut alkavat – "Meitä eivät ole ennenkään sitoneet muiden alojen ratkaisut"
Neuvottelut kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina. Sopimusten piirissä on noin puoli miljoonaa palkansaajaa, ja ne ovat päättymässä huhtikuun lopussa.
Hoitajaliitto Tehyn ja sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten puheenjohtaja Millariikka Rytkönen korostaa, että neuvotteluja käydään puhtaasti alakohtaisina.
Hän ei halua puhua esimerkiksi vientialojen määrittämästä yleisestä linjasta tai heidän tavoitteistaan suhteessa siihen.
Yleisen linjan mukaiseksi tasoksi on muodostunut 7,8 prosenttia kolmessa vuodessa.
– Vaikka Orpon hallitus kuinka yritti saada palkkamonttulakia ja sitoa käsiä, niin meillä on ihan edelleen Suomessa sopimusvapaus ja neuvotteluosapuolten neuvottelu- ja sopimusoikeudet. Niitä ei ole millään tavalla lainsäädännöllä rajoitettu, Rytkönen sanoo STT:lle.
– Meitä eivät ole ennenkään sitoneet muiden alojen ratkaisut, eivätkä sido nytkään.
Rytkönen ei halua avata vielä tässä vaiheessa palkankorotustavoitteita prosentteina eikä euroina.
Palkankorotustavoitteista ei halua vielä puhua tarkemmin myöskään opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja Katarina Murto.
Hän toteaa, että vuoden vaihteessa voimaan tullut niin sanottu vientivetoinen palkkamalli on jo nyt heijastunut käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin, ja se jäykistää palkoista ja työehdoista neuvottelemista.
Malli rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia ylittää esityksissään yleistä linjaa.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK voimakkaasti ajoi tätä vientivetoista palkkamallia lakiin. Ja he haluavat pitää kiinni siitä katosta. Ja tietysti me nähdään, että se on lattia, eli vähimmäistaso, Murto sanoo STT:lle.
Työnantajaa edustavan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtaja Henrika Nybondas-Kangas pitää yleistä linjaa kunta- ja hyvinvointialalle kalliina.
Hän huomauttaa, että taloustilanne on hyvinvointialueilla vaikea ja kunnissakin lähivuosina heikkenevä.
– Julkinen rahoitushan on kokonaisuus, ja alalla ei oikein ole muita rahoituslähteitä. Ei sillä tavalla tehdä tulosta, mitä yritykset tekevät. Tämä on aina vähän haaste, Nybondas-Kangas sanoo.
Edellisellä sopimuskierroksella vuonna 2022 sovittiin alalle myös viisivuotisesta palkkaohjelmasta. Sen myötä ensi vuodelle on tulossa 0,8 prosentin ja sitä seuraavalle 1,2 prosentin korotus, jos ohjelmaa ei irtisanota.
Sekä Rytkönen että Murto korostavat, että ohjelmasta on pidettävä kiinni ja tulevat sopimuskorotukset on neuvoteltava niiden päälle.
– Se on aivan olennainen niin opettajien kuin koko kunta- ja hyvinvointialan työntekijöiden työn arvostuksen ja palkkatasa-arvo edistämisen kannalta, Murto sanoo.
Rytkönen huomauttaa, että vaikka vuoden 2022 sopimukset olivat palkkatasa-arvon näkökulmasta historiallisia, ei sen suhteen ole valmista vieläkään.
– Vielä ei pää pinnalla ole, eikä päivänvalo näy, kyllä siinä on todella paljon vielä korjattavaa.
KT:n Nybondas-Kangas taas katsoo, että palkkaohjelman jatkosta neuvotteleminen on osa sopimusneuvotteluita.
– Samoja rahojahan ne ovat, sama mistä lähteestä ne tulevat. Niin nyt halutaan totta kai keskustella myös tämän kehittämisohjelman jatkosta tässä yhteydessä.
Neuvotteluissa sovitaan paitsi palkoista myös tekstikysymyksistä. Niihin liittyvistä tavoitteista Rytkönen nostaa esiin yötyötä tekevien työajan lyhentämisen. Hän sanoo, että näin toimitaan esimerkiksi Norjassa, sillä yötyö aiheuttaa tutkitusti vakavia terveyshaittoja.
Toinen tavoite liittyy työvuorosuunnitteluun. Rytkösen mukaan hoitajat saavat yleensä työvuorolistat vain kolmeksi viikoksi kerrallaan, kun monilla miesvaltaisilla aloilla sykli on huomattavasti pidempi.
Murto nostaa esiin tavoitteen luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisesta ja vahvistamisesta.
Rytkönen ennakoi neuvotteluista vaikeita muun muassa taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi. Hän toivoo, että esimerkiksi hoitajat nähtäisiin osana Suomen kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
– Se ei ole pelkästään Puolustusvoimat, joka pitää meistä huolta. Vaan myös nämä sote- ja vaka-alan ammattilaiset pitävät meidän arjestamme huolta.
Nybondas-Kangas aloitti KT:n toimitusjohtajana noin viikko sitten. Hän sanoo suoraan, ettei ole helppo tilanne lähteä saman tien ”syvään päätyyn” sopimusneuvotteluihin.
– Mutta kyllä yli 25 vuotta KT:ssa auttaa tähän, tällä kokemuksella olen ihan turvallisin mielin tässä kipparoimassa.