Nordea: Asuntokuplan vaara on Suomessa vähäinen – sijoitusyksiöiden markkinoilla kovimmat riskit

Suomen asuntomarkkinoilla ei Nordean näkemyksen mukaan ole suurta vaaraa asuntokuplan synnystä.

Suurimmassa osassa maata asuntojen hinnat suhteessa asukkaiden käytettävissä oleviin tuloihin eivät ole nousseet 2000-luvulla, vaan kääntyneet useimmissa maakunnissa laskuun, kertoo ekonomisti Pasi Sorjonen.

Pääkaupunkiseudun voimakas kasvu on sysännyt Uudenmaan omalle radalleen, joten siellä hinnat ovat vuodesta 2014 lähtien jatkaneet nousuaan suhteessa tuloihin. Sama ilmiö näkyy myös Keski-Pohjanmaalla.

– Jos hintakuplaa haluaa etsiä, niin pitää kääntää katse pääkaupunkiseudulle ja sielläkin vielä joillekin yksittäisille alueille ja tietyn kokoisiin asuntoihin. Jos joku kuplan joskus löytää, niin se voisi olla jonkun tietyn alueen yksiöt, Sorjonen sanoi.

Arvio on samankaltainen myös asuntoluotottaja Hypossa. Pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan huolta herättävät etenkin pienten sijoitusasuntojen markkinat, jotka ovat käyneet viime aikoina kuumina.

Yksiöiden hinnat ovat nousseet tietyillä alueilla enemmän kuin muiden asuntojen. Finanssikriisin jälkeen syntynyt ilmiö herättää kysymyksiä velkakestävyydestä.

– Kovinkaan moni näistä sijoittajista ei ole koskaan nähnyt asuntomarkkinoilla muuta kuin hintojen ja vuokrien nousua ja korkojen laskua. Miten hyvin he ovat varautuneet korkojen nousuun? Tai siihen että vuokrataso tai vuokrattavuus heikkenee? Brotherus pohti STT:lle.

Uusi ilmiö asuntomarkkinoilla on, että yhtiölainojen osuus suomalaisten asuntolainataakasta on kasvanut. Jo noin 12 prosenttia kotitalouksien lainakannasta on yhtiölainoja, joten pankkien suhteellinen siivu velkakakusta pienenee.

Monia uusia kerrostaloasuntoja markkinoidaan nykyään – myös sijoittajille – suurilla yhtiölainoilla. Asuntoon pääsee näin kiinni suhteellisen alhaisella ostohinnalla. Tuliterän espoolaisyksiön voi saada ostettua vajaalla 90 000 eurolla, kun kokonaishinta on noin 250 000 euroa.

Yhtiölainoihin sisältyy usein kolmen vuoden lyhennysvapaa, minkä jälkeen asunnon rahoitusvastike nousee tuntuvasti – espoolaisesimerkissä noin 300 eurosta jopa tuhanteen euroon.

Ostajan on osattava itse varautua tähän, sillä yhtiölainan riskejä ei välttämättä lasketa tarkasti silloin kun asuntolainaa myönnetään pankissa.

– Olemme tästä orastavasti huolissamme. Tämän ison lainaosuuden osalta ei käydä lainaturvakeskustelua, ei käydä työttömyyskeskustelua eikä korkoriskikeskustelua, sanoo Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller.

Nordean myöntämien asuntolainojen arvo nousi tammi-lokakuussa 4,5 miljardiin euroon, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Asuntomarkkinoilla on ollut vilkasta etenkin kuluneena syksynä. Elokuussa Nordea myönsi asuntolainoja euromääräisesti peräti 25 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lainoja otettiin innokkaasti myös syys- ja lokakuussa, kertoo Nordean liiketoimintajohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Kotitalouksien velkaantuminen on Nordean mukaan keskimäärin yhä hallinnassa, vaikka lainat kasvavat. Asuntolainat vastaavat noin viidesosaa suomalaisten reaali- ja finanssivarallisuudesta.